3.Hall.K lienee lyhennys 3. Hallintokomppaniasta. Mitä se teki ja missä? Kyse jatkosodasta v. 1941-42. Tämä sotilas (Uuno Matias Piispanen) palveli Sotasammon… 66
22.5.2023
Pentti Kopsan kokoaman Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -listauksen perusteella 3. Hall.K. ja 23.Sv.K. ovat sama yksikkö, joka on vaihtanut 1943 nimeään. 1. Hallintokomppanian sotapäiväkirja on säilynyt, ja se viittaisi komppanian toimineen miehitetyn alueen hallintotehtävissä mm. Vuokkiniemen alueella. 3. Hallintokomppanian tai 23. Sotavankikomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta voisi olettaa myös 3. Hallintokomppanian toimineen miehityshallinnon tehtävissä. Lisätietoja aiheesta voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hyytiä, O. (2008). "Helmi Suomen maakuntien joukossa": Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita.
Laine, A. (1982). Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema...
Mitähän 2. Kuormastokomppania teki jatkosodassa? Sotamies oli em. komppaniassa ja hän oli käynyt Rj-kurrsit (pik.) 3.-9.2.1942. Mikä tuollainen kurssi oli?… 100
15.5.2023
2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa peräkkäin...
Etsin liikkuvaa kuvaa venäläisistä toisen maailmansodan aikaisista pommikoneista (esim. Iljušin Il-2, Suhoi SU2). Elokuvia, videoleikkeitä, mitä tahansa. 56
9.5.2023
Konetyyppien englannin- ja suomenkielisillä nimillä vastaan tuli lähinnä peleihin liittyviä videoita, mutta venäjää taitavat kollegani paikansivat Youtubesta ja Yandexin videopalvelusta venäjänkielisillä hakusanoilla (esimerkiksi Ближний бомбардировщик Су-2 ja Штурмовик Ил-2) runsaasti erilaista dokumentti- ja arkistoaineistoa venäläisistä toisen maailmansodan aikaisista pommikoneista. Hakusanoina Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (Авиация дальнего действия), toinen maailmansota (вторая мировая война) ja video (фильм) ovat myös hyödyllisiä.
Летающая легенда Ил-2 - YouTube vanhan MiG-lentäjän tili, lentonäytöstä kuvattuИЛ-2 штурмовик. Легендарный самолет второй мировой. Документальный фильм - YouTube hyvä dokumenttielokuva koneesta...
Minneköhän tuo Epäselvää 1 -liitteessä oleva mies on ollut komennettuna? Epäselvää 2 -liitteessä on mies ollut 18.12.1939 lähtien jossain RT? ja RT… 76
9.5.2023
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja Ase...
Mitähän mahtavat olla nuo yksiköt, johon ko. tykkimies on siirretty? Liitteessä "epäselvä siirto" on tuo viimeinen kohta epäselvää: ???? 10.8.40 Ja liitteessä … 85
2.5.2023
Ensimmäisessä epäselvässä siirrossa kyseessä voisi olla Linnoitustykistöpatteristo 5. Patteriston esikunta sijaitsi 13.7.1940 lähtien Joensuun Vainonniemessä. Patteriston linnakkeet olivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Patteriston perustamista välirauhan aikana kuvataan muutamalla sivulla Teuvo Rönkkösen linnoitustykistöhistoriikissa:
Rönkkönen, T. (2006). Suomen linnoitustykistö 1940-1944. Sotamuseo.
Toisen epäselvän siirron lukisin "...kenttätykistökoulu ja varustustöitä 7kk".
Mitähän tarkoittaa, kun alikersantti on siirretty 30.3.-41 AlokasK:n (liitteessä kopio)? Mikä tuo AlokasK on? Mitä alik tehnyt siellä? 84
26.4.2023
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Teen sukututkimusta ja minun isoisoisäni kantakortissa lukee "Pien.rtg.299488" ja selitykseksi "haavoittunut". Osaatteko sanoa, mitä tuo koodi tarkoittaa? Tai… 90
24.4.2023
Kyse ei ole vuosien 1935 tai 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen tautiluokituksesta. Ne ovat pääsääntöisesti kaksinumeroisia mahdollisilla lisätarkenteilla. Tässä tapauksessa kyseessä on luultavasti viittaus sairaalassa otettuun röntgenkuvaan ja sen juokseva numero. Arkistossa saattaa olla kantakortin yhteydessä lisätietoja haavoittumisesta, mutta terveyteen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi vasta 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kantakortti – Portti (narc.fi)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Jonkin mielessä käyneen mietteen jälkeen tuli tässä mieleen kysyä että miten esim. toisesta maailmansodasta palanneita miehiä tyynnytettiin sairaaloissa, oliko… 83
21.4.2023
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Res.alikersantti lähetettiin kesken talvisodan 5.2.1940 Resrviupseerikouluun Sotakoulutuskeskukseen. Missähän tuo keskus sijaitsi ja millaisia linjoja siellä… 56
21.4.2023
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
Missä sijaitsi ja mitä tarkoittaa A-kirjain kenttäsairaalan edessä: A/14 KS ? Kantakortissa vänrikin joukko-osastoksi on merkitty RjP 4, mutta Sotasammossa… 94
21.4.2023
A-kirjain viittaa kenttäsairaalan A-osastoon. Kenttäsairaaloiden toiminnasta ja organisaatiosta jatkosodan aikana löytyy lisätietoa Mikko Tynin esitelmästä:
Tyni, Mikko: Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa : Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen seuran luentokokouksessa 15.2.2017.
Rajajääkäripataljoona 4 sopisi sikäli, että se otti Wikipedia-artikkelin perusteella osaa Goran taisteluihin alkuvuodesta 1942. Linnoitusrakennuspataljoona 1 ei kuulosta oikealta, koska Jatkosodan historia -virallishistoriikin 6. osan joukko-osastohakemiston perusteella linnoitusrakennuspataljoonilla oli kolminumeroinen numerointi.
Mitähän tarkoittaa, kun asevelvollinen on saanut 1926 tykistössä koulutuksen "aseellinen suuntaaja". Nimenomaan mitä tuo aseellinen tarkoittaa? Eroaako… 114
18.4.2023
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti III...
Löytyykö kenraali Karl Lennart Oeschista englanninkielistä kirjaa, opinnäytetyötä tai muuta dokumenttia [jonka saisi mahdollisesti pdf-tulosteena kopioituna… 61
11.4.2023
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Missähän jatkosodassa taisteli Järeä Patteristo 3 ja erityisesti sen 2. patteri? Missä se koottiin? Mihin ylempään joukko-osastoon mahdollisesti kuului?… 83
11.4.2023
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista, jota...
Millainen on Ahvenanmaan asema NATO:ssa? 89
11.4.2023
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka | HS.fi...
Mikä on joukko-osasto, kun mies on määrätty vakinaiseen palvelukseen v. 1919 ja joukkona on K.J.P.? Mies siirretty v. 1920 K.L.R:tiin eli mihin? Lkp:a varten… 151
30.3.2023
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Mitähän tarkoitti jatkosodan aikaisessa lääkäriterminologiassa B56. 76
30.3.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Tarvitsisin tietoa venäläisistä Porissa 1714. 67
28.3.2023
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
Meillä tuli vanhojen koulukavereiden kanssa puhetta yhdestä opettajastamme, joka toimi opettajana 70-luvulla. Oli nimittäin oppilaiden keskuudessa silloin… 143
27.3.2023
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Haudattiinko talvi-, jatko- ja Lapin sodan sankarivainajat eri hautausmaille sen mukaan, kuuluiko ev.lut. vai ortodoksiseen seurakuntaan? Entä kirkkoon… 81
21.3.2023
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
(1939). ...
Mitähän tarkoittaa, kun sotilas on siirretty koulutukseen Patj N:ään? Kyse marraskuusta 1944, alunperin ollut Jalkaväen Koulutuskeskus 15. Astunut sotaväkeen… 79
20.3.2023
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
