Talvi- ja jatkosodassa taisteluiden ollessa kiivaimmillaan kaatuneita jouduttiin hautaamaan kenttähautoihin. Heidät ilmeisesti myös siunattiin kenttähautauksen… 80
26.7.2023
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Kantakortissa on jatkosodan lkp:n yhteydessä kutsutulle sotilaalle yksiköksi määrätty 12./JR 10. Sieltä hänet on 31.10.1941siirretty 9/JR 10 ja 9 on vedetty… 59
18.7.2023
Kuvassa on esitetty jalkaväkirykmenttien kokoonpano kesällä 1941. Kuvan mukaan 9. ja 11. komppania kuuluisivat III pataljoonaan. 12. komppania oli III pataljoonan konekiväärikomppania.
Lähde: Jatkosodan historia 1.osa. Sotatieteen laitoksen sotahistorian osasto, WSOY 1988, sivu 86.
Kysymykseni on seuraava: Mitenköhän sotilasvirkamiesten kolme luokkaa vertautuvat nykyisin varsinaisiin sotilasarvoihin? 258
13.7.2023
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Onko mitään vertailua tehty siitä, muistuttivatko Suomen ja Saksan itäosien luovutettuiden alueiden asukkaiden pakkosiirto länteen toisiaan? Onko näillä… 135
30.6.2023
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Mitä tarkoittaa Kantakortissa merkintä: Palv. kelpoisuus, luokka L.T.O:n kohdat: AII 70a ? 129
16.6.2023
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Haluaisin virallista tietoa Viron vapaussodassa 1918..1920 kuolleiden suomalaissotilaiden määrästä. 79
13.6.2023
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa.
Vakinaiseen palvelukseen mies astui 4.1.1938 ja osoitteena oli Pohjan Rykmentti Kuopiossa. Reservialiupseerikouluun hänet komennettiin 2.5.-1.9.1938 väliseksi… 80
12.6.2023
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Suomalaiset ottivat Suursaaren ja Tytärsaaren haltuunsa kevättalvella 1942. Suomalaiset miehittivät Suursaaren ja saksalaiset Tytärsaaren. Oliko saarilla tämän… 82
12.6.2023
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Miksi puolustusvoimissa varuskuntien yksiköissä päivystystä suorittavilla varusmiehillä roikkuu kaulassaan metallinen kilpi merkkinä päivystysvastuusta, jonkin… 538
9.6.2023
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä....
Löytyisikö täältä tietoa isäni valokuvasta. Kaksi miestä kävi vuonna 1970 tai 1971 keräämässä aineistoa Suomen Rintamamiehet 1939-1945 matrikkeli sarjaa varten… 120
9.6.2023
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Unohtui vielä kysyä, missä oli jatkosodassa 37. torjuntakomppania ja mitä se teki? 88
7.6.2023
Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
Mitähä tarkoittaa, kun varusmies on saanut armeijassa (1932-33) "vilkkumiehen" koulutuksen? Mitähän tarkoittaa liitteess Ote kantakortista 1 tuo kohta 42?… 106
7.6.2023
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä heinäkuu 1941 - 19.2.1941...
Mitähän nuo liitteissä olevat merkinnät tarkoittavat? Kantakortti on henkilön Vilho Vihtori Piispanen. 108
1.6.2023
Ensimmäinen merkintä on A II 53, joka vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen perusteella viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), lievät tapaukset. Kutsuntalautakunnan päätöksellä hänet on osoitettu jalkaväkeen kiväärimieheksi.
Toisessa merkinnässä 15.10.1941 ja 11.12.1941 on ilmeisesti pudotettu palveluskelpoisuusluokitusta tasolle B II (vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla palvelukseen kelpaava toisen luokan apupalvelumies), syynä sama läppävika 53. Toissijaisena vaivana on ollut LTO:n kohta 21, joka merkitsee kilpirauhasen sairautta (Morbi glandulae thyeroideae).
Kolmannessa merkinnässä 20.9.1942 on tapahtunut siirto toiseen joukko-osastoon, joka voisi olla 21. erillinen linnoitusrakennuskomppania....
Mistä lähteistä löytyy tietoa, millä resursseilla ja aseistuksella varusmiehiä koulutettiin SYKSYLLÄ 1939 YH-aikana ja talvisodan alettua. 44
30.5.2023
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen...
Tarvitsisin tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevan Korpiselän sankarihautausmaista mutta en tiedä mistä kyseistä tietoa olisi mahdollista löytää, niin… 77
29.5.2023
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/...
Nykyään puolustusvoimien tunnistelevyssä on sotilaan henkilötunnus. Mm. sota-aikana tuntolevyssä oli kuitenkin numerosarja. Oliko kyseessä sarjanumero samaan… 353
29.5.2023
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin kirjattiin...
Onko olemassa kirjaa, jossa on listattu Lapin maamiinojen raivaajat vuosina 1944-45? Tai edes ainestoa, jossa olisi kerrottuna Lapin raivaajista tarkemmin? 94
29.5.2023
Lapin miinanraivauksesta on kirjoitettu paljon, mutta henkilömatrikkelia raivaajista ei ole nähdäkseni laadittu.
Maavoimien verkkosivuilla kerrotaan, että 3. Divisioonan alaisuudessa toiminut miinanraivausorganisaatio aloitti toimintansa heinäkuun puolivälissä 1945, ja oli suurimmillaan elokuussa 1945 noin 1550 henkilöä. Miinanraivaamisorganisaatiossa oli tuolloin kantahenkilökuntaa (194), varusmiehiä (622), palkattuja raivaajia (646), autonkuljettajia (39) ja lääkintämiehiä (53). Miinanraivaamisorganisaatio lopetti toimintansa 14.9.1952, jonka jälkeen raivaamista jatkettiin puolustusvoimien omilla resursseilla. Sotaveteraanit.fi -sivustolla kerrotaan että raivaushenkilöstöstä kuoli 72 ja haavoittui 141. Noin 600 varusmiesraivaajasta...
Kysymykseni liittyy Talvisotaan. Minun pitäisi saada selville, että jos sotilas oli palaamassa lomilta Lapualta rintamalle Laatokan Karjalaan (mottialueelle… 145
25.5.2023
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) . Kertomuksessa ei...
Haluaisin tietää lisää sukulaisistani toisen maailmansodan ajalta. Veikko Ruohomäestä, joka kaatui sodassa 1941. Sekä Aleksandroff (tai Aleksandrov) -suvun… 103
22.5.2023
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata...
Onko Suomen puolustusvoimilla automaattista tekoäly biometrista kasvojentunnistus teknologiaa, jota esimerkiksi julkisten paikkojen valvontakameroiden kuvista… 84
22.5.2023
Kasvojentunnistusteknologia on mainittu uhkakuvana ja mahdollisena rajatarkastuksen työkaluna joissakin Maanpuolustuskorkeakoulun vanhemmissa opinnäytetöissä.
Eklund, S. (2020). Tracking trajectories in cyberspace to discover early warning signals. Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Henttonen, S. (2015). Rajatarkastusprosessin automatisointi ja siinä hyödynnettävä henkilötunnistusmenetelmä. Esiupseerikurssin tutkielma: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Rivinen, J. (2017). Automatisoitujen rajatarkastusten prosessijohtaminen. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni viestinyt tällaisen suorituskyvyn käyttöönotosta, ja viranomaiskäytössä siihen liittyisikin monenlaisia juridisia ja...
