Miten pääsen kirjastoonne työllistetyksi tai oppisopimukseen? 413
15.2.2011
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Ovatko Suomen talvisotaan ja jatkosotaan liittyvistä sotaoikeudenkäynneistä tehdyt oikeudenkäyntiasiakirjat julkisia? Jos ne ovat julkisia, missä ne ovat ja… 351
15.2.2011
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Löytyisiköhän mistään kirjallisuutta suomeksi tai englanniksi liittyen 6.6.1944 Alkaneesta Normandian maihinnoususta, sekä siinä taistelleesta Yhdysvaltain 101… 1459
2.2.2011
Normandian maihinnoususta on kirjoitettu runsaasti tietokirjallisuutta eri kielillä.
Sekä tuoreempia että vanhempia yleisesityksiä Normandian maihinnoususta esimerkiksi:
Beevor, Antony: Normandia 1944: Maihinnoususta Pariisin vapauttamiseen (WSOY, 2009)
Hall, Anthony: Normandian maihinnousu: D-day: Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus, 2004)
Ryan, Cornelius: Atlantin valli murtuu: maihinnousu Normandiaan 6.6.1944 (Tammi, 1960)
Carell, Paul: Ne tulevat!: kuvaus Normandian maihinnnoususta ja Ranskan taisteluista 1944 (Gummerus, 1960)
---
Myös Taistelutoverit-sarjasta tutusta Yhdysvaltain 101. Maahanlaskudivisioonasta esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Ambrose, Stephen E.: Band of brothers : E Company, 506th Regiment, 101st...
Petsamossa 12.5.1918 brittiläiset nousevat maihin aseelliseen yhteenottoon valk. suomalaisia vastaan. mikä on brittien ja suom. miesvahvuudet ja mahd… 828
11.1.2011
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Vuosina 1941-45 palveli Waffen-ss:ssä 8 amerikkalaista 2 irlantilaista ja 10 japanilaista. olivatko miehet rintamalla univormuineen ja missä kyseiset sotilaat… 671
30.12.2010
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Kysyn toisenkin kysymyksen heti perään. Milloin tavallinen sotamies, tykkimies..jne siirtyy reservistä siviiliin eli ei ole enää sotajoukkojen käytettävissä 1079
4.12.2010
Asevelvollisuuslain mukaan varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Upseerilla, opistoupseerilla ja aliupseerilla reservissä olo jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Lisätietoja esimerkiksi Puolustusvoimien www-sivuilta osoitteesta:
http://www.puolustusvoimat.fi >> Reserviläiselle >> Asevelvollisuus ja -aika
Olen etsinyt reserviupseerikoulun (RUK) kurssin 45 kurssijulkaisua mutta en ole löytänyt. Onkohan sitä jostakin saatavissa lainaan. Tuo kurssi on alkanut… 1448
30.11.2010
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Löytyisiköhän tarkempaa tietoa tai esitystä Jalkaväen koulutuskeskus 16 vuosilta 1941-1942 (JrKoululK 16) 2551
28.11.2010
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Löytyisiköhän teiltä listaa Suomen sotasairaaloista 1939-1945? Lähinnä Kollaan ja Savonlinnan seudun sotasairaalat kiinnostavat. 8244
24.11.2010
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Olin suorittamassa asevelvollisuutta vuonna 1953 Lappeenrannassa KTR 3 , 6 patteri. Muistini mukaan kun pääsin kotilomalle piti ottaa mukaan henkilökohtainen… 1132
18.11.2010
Hyvä asiakas,
emme ole löytäneet kokoelmastamme aineistoa, joka vahvistaisi sen, mitä kysytte.
Kuitenkin 50-luvulla suuri osa Suomen asukkaista on asunut maaseudulla tai pienissä taajamissa, joten ihmiset ovat nykyistä suuremmassa määrin tunteneet toisensa. Tällöin vallitsevista säännöistä poikkeamista on saattanut tapahtua ”tuttavan kauppaa” – tuttuihin ja naapureihin on luotettu ja siksi ehkä joustettu määräyksistä.
Emme voi myöskään vahvistaa, että kuvaamaanne asiaa ei olisi voinut tapahtua.
Varsinkaan, kun Aamulehden uutistenjälkeisessä keskustelussa eräs kirjoittaja mainitsee 1.6.2010, että hänenkin isänsä kävi asevelvollisuuttaan suorittaessaan sotilaskiväärin kanssa kotona. Kirjoittaja ei mainitse tapahtumavuotta, ajankohtaa eikä...
Voiko lukioon saada vanhojentanssiparin armeijasta, jos ei löydä paria, vaikka ei seurustelisikaan kenenkään sotilaan kanssa? Voiko siis armeijasta jotenkin… 3493
29.9.2010
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Mitähän voisi olla suomeksi "Joint Military Command"? 1105
15.7.2010
Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military...
Venäjä hyökkäsi 1914 persiaan. miksi ja keitä vastaan, turkkiako. toinen ? sodittiinko brittien ja afgaanien välillä 1 m-sodassa? mikä oli osapuolten… 1293
22.6.2010
Venäjä oli todella osana aseellista konfliktia Persiassa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuoden 1914 loppupuolelta aina Venäjän vallankumoukseen vuoteen 1917 asti. Virallisesti Persia oli puolueeton sodan aikana, mutta käytännössä alueella oli niin Britannian kuin Venäjänkin joukkoja. Brittiläis-venäläinen akseli kahakoi alueella ottomaaneja vastaan etujaan valvoessaan. Alue oli strategisesti kiinnostava luonnonvarojensa sekä keskeisen sijaintinsa takia.
Brittien ja afgaanien välillä ei sodittu 1. maailmansodan aikana - tosin alle vuosi sen päättymisen jälkeen erillisessä konfliktissa, toukokuusta elokuuhun vuonna 1919. Kyseessä oli kolmas afgaanisota, jossa vaikuttivat taustalla Afganistanin itsenäisyyspyrkimykset vastoin Brittiläisen...
Vuonna 1918 Kurtin kylän yläpuolella 500m korkeudella lensi vesitaso maalattuna brittiläisten sotatunnuksin. Kone pudotti 6 pommia- sekä ampui k-kiväärillä… 1112
16.6.2010
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Onko olemassa venäläisiä sotaelokuvia Suomen talvi- ja/tai jatkosodasta? 593
11.6.2010
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Suomen puolustusvoimien käyttämät sotilasarvoa ilmaisevat merkinnät (kauluslaatoissa ym.) ovat ymmärtääkseni vaihdelleet eri aikakausina. Esim. marsalkka on… 5390
10.6.2010
Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana.
Perusteena asiaan on ollut
* Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista.
Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista:
*Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Kuinka lähellä Suomi oli hävitä Neuvostoliittoa vastaan? Onko totta, että Neuvostoliitto olisi voinut vallata Suomen jos se ei olisi noudattanut… 412
26.3.2010
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Onko nettilinkkiä tai -palstaa, jossa talvi- ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla voi kartoittaa sotiin osallistuvien yhteisiä perimätietoja, kokemuksia… 2178
8.3.2010
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
1 maailmansodan viim. päivä 11.11.1918 viime viikolla tv:ssä viim.uhreista länsivaltojen osalta. paljonko saksalaisia kaatui tuona päivänä ja kuka oli nimeltä… 433
24.2.2010
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Onko olemassa (uusia) kirjoja, joissa kerrotaan reserviläisten tai reserviläisjoukkojen käyttämisestä talvisodassa? 261
22.12.2009
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
