Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Viimeisimmät vastaukset

443 osumaa haulle. Näytetään tulokset 401–420.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen 47-vuotias syntyperäinen Suomen kansalainen ja suorittanut asevelvollisuuteni. Olisin kiinnostunut tietämään, voinko jollain tavoin osallistua Virossa… 849 Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot. Lisäys 29.8.: Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Tsherepovetsin sotavankileiri nro 158 : Löytyisikö muita julkaisuja & tietolähteitä jatkosodan aikaisesta sotavankileiristä kuin jo tuntemani : Dmitri Frolov:… 3260 Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa. Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY. Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus. Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus. Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus. Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Millainen mahtoi olla ns. Venäjän "Suomen armeijan" kapteeni-adjutantin univormu vv. 1820-30? En tarkoita Suomen armeijan kapteenin univormua, vaan todellakin… 4084 Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään. Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä. Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Olisin kysynyt reserviläisten ylennyksistä. Olen suorittanut varusmiespalvelukseni 1980-luvulla ja kotiuduin viestimiehenä. Se on myös nykyinen sotilasarvoni… 4756 Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran. (Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009) http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p… Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Onko tietoa jatkosodissa olleille,nimiä? 1330 Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
2: n maailmansodan aikana pohjois-afrikassa italian riveissä palveli libyan sotilaita, kuinka paljon libyalaisia oli, heidän lukumääränsä ? 612 Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä. Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista: http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista: Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001) Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
Löytyykö jatkosodan aikaisisten sotasairaaloiden sijaintipaikka- tms. tietoja ? Sotasairaalat nro 41 ja 54 kiinnostaisivat. 1487 Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista: Jatkosodan historia, Osa 6. (1994) Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991) Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
Elääkö Hans Metzger (Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa. Otava 1984 teoksen kirjoittaja) vielä ja onko tietoa, mistä Metzgerin kuolinpäivän… 639 Ainakaan internet-lähteiden perusteella ei valitettavasti löytynyt täyttä varmistusta asiasta: kaikkialla mainitaan vain Metzgerin syntymävuosi 1912, eli tänä vuonna Metzger olisi 99-vuotias. Lisätietoja lyhyesti muun muassa suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Metzger
Olen kuullut, että Adolf Hitlerillä oli käytössään henkilökohtainen lentokone "Junkers 52" jonka rekesterinumero oli 2201. Kysyn: 1. Pitääkö yo. tieto… 1253 Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka. Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor. Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Olen nähnyt ruskea C-6 kokoisen kirjekuoren. Sen vasemmassa yläkulmassa oli teksti: Suomen Vapaaehtoisten Armeija Finlands Frivilliga Armé Bulevardi 21,… 1852 Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen. Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja. Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen...
Olen yrittänyt googlata, mutten löydä vastausta. Työkaverini kertoi lukeneensa/katsoneensa ohjelman, joka väittää Neuvostoliitolla olleen toisen maailmansodan… 912 Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä. Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
Mistä teoksesta löytyvät tarkat tiedot talvi- ja jatkosodan aikana Neuvostoliiton Helsinkiin tekemien pommituslentojen osumista? Lähinnä mihin katuosoitteisiin… 820 Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä. Teoksia Helsingin pommituksista yleensä: Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985) Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993) Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000) Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944: Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967) Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004) Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004) Toivola, Esko...
Mistä kirjasta löytyisi tieto kaikista asekätkentäjutun vuoksi pidätettyinä olleista ja vankilatuomion saaneista? Lisäksi pidätys- ja vankeusaikojen… 3049 Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005). Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin: ”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.” Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia. Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm - Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta) - Oikeusministeriön...
Miten pääsen kirjastoonne työllistetyksi tai oppisopimukseen? 413 Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/ Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Ovatko Suomen talvisotaan ja jatkosotaan liittyvistä sotaoikeudenkäynneistä tehdyt oikeudenkäyntiasiakirjat julkisia? Jos ne ovat julkisia, missä ne ovat ja… 350 Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä. Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Löytyisiköhän mistään kirjallisuutta suomeksi tai englanniksi liittyen 6.6.1944 Alkaneesta Normandian maihinnoususta, sekä siinä taistelleesta Yhdysvaltain 101… 1456 Normandian maihinnoususta on kirjoitettu runsaasti tietokirjallisuutta eri kielillä. Sekä tuoreempia että vanhempia yleisesityksiä Normandian maihinnoususta esimerkiksi: Beevor, Antony: Normandia 1944: Maihinnoususta Pariisin vapauttamiseen (WSOY, 2009) Hall, Anthony: Normandian maihinnousu: D-day: Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus, 2004) Ryan, Cornelius: Atlantin valli murtuu: maihinnousu Normandiaan 6.6.1944 (Tammi, 1960) Carell, Paul: Ne tulevat!: kuvaus Normandian maihinnnoususta ja Ranskan taisteluista 1944 (Gummerus, 1960) --- Myös Taistelutoverit-sarjasta tutusta Yhdysvaltain 101. Maahanlaskudivisioonasta esimerkiksi seuraavissa teoksissa: Ambrose, Stephen E.: Band of brothers : E Company, 506th Regiment, 101st...
Petsamossa 12.5.1918 brittiläiset nousevat maihin aseelliseen yhteenottoon valk. suomalaisia vastaan. mikä on brittien ja suom. miesvahvuudet ja mahd… 824 Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä. Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä. Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni. Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Vuosina 1941-45 palveli Waffen-ss:ssä 8 amerikkalaista 2 irlantilaista ja 10 japanilaista. olivatko miehet rintamalla univormuineen ja missä kyseiset sotilaat… 667 Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista. Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Kysyn toisenkin kysymyksen heti perään. Milloin tavallinen sotamies, tykkimies..jne siirtyy reservistä siviiliin eli ei ole enää sotajoukkojen käytettävissä 1078 Asevelvollisuuslain mukaan varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Upseerilla, opistoupseerilla ja aliupseerilla reservissä olo jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lisätietoja esimerkiksi Puolustusvoimien www-sivuilta osoitteesta: http://www.puolustusvoimat.fi >> Reserviläiselle >> Asevelvollisuus ja -aika
Olen etsinyt reserviupseerikoulun (RUK) kurssin 45 kurssijulkaisua mutta en ole löytänyt. Onkohan sitä jostakin saatavissa lainaan. Tuo kurssi on alkanut… 1445 Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto