Koska Suomen armejassa on kielletty parta? 766
5.11.2014
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Löytyyköhän mistään tietoa Suomen sodan raskaan patteriston 12 jäsenistä? Nmilistaa tai jotain.. 1270
10.9.2014
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
Etsin tietoa Mikko Loikkasen surmanlennosta Santahaminassa 1939. Hän oli puolustusvoimien palveluksessa lentäjänä ja kuoli kyseisellä lennolla. Olen kuullut,… 639
28.8.2014
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Sijaitsiko sotasairaala 22. Joensuu.Kontioniemessä. 2122
25.6.2014
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Löytyisiköhän teiltä listaa Keski-Suomessa toimineista Suomen sotasairaaloista 1939-1945? 2164
20.5.2014
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Tervehdys! Olen etsinyt Esik.K/III/JR 5 sotapäiväkirjaa ajalta 07.01.1942 enkä ole löytänyt. Saisiko tähän apua. 2873
15.5.2014
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942...
Sota-arkistoissa kaatuneitten kohdalla lukee 40./ks. joukko-osasto 4/jr1. Suomalainen sotilas kaatunut kesällä 1942. Ei tarkemmin kerrota kaatumispaikan nimeä… 1385
28.4.2014
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Arvoisa kirjastonhoitaja Vaimoni isän isä oli 422. Kolpinon rymentin sotilas Aleksander Matajeff, joka kaatui Tampereen valtauksen aikana talvella 1918… 499
17.4.2014
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...
Isäni oli saanut ilmoituksen mahdollisesta palvelukseen astumisesta v. 1944. Muita papereita sodassaolosta ei minulla ole. Mistä voisin aloittaa ttietojen… 488
27.1.2014
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Löytyykö mistään tietoa henkilöistä, jotka lähtivät saattamaan sotalapsia Ruotsiin. Edesmennyt tätini oli yksi heistä ja hän sairaanhoitajana jäi myös… 694
17.12.2013
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat...
Olisin kysynyt reservin ylennyksistä. Olen ensi vuonna 50 täyttävä reserviläinen ja sain ylennyksen viestimiehestä korpraaliksi 4.6.2013. Kysyn: onko minulla… 6301
2.12.2013
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
Talvisodan pommituksissa kuoli Mikkelissä 64 ihmistä. Kalevi Solavaara kirjassaan "päämajakaupunki pommituksessa" mainitsee kirjassaan viiden olleern… 963
8.11.2013
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Onko painettu lisä-osaa kirjaan Suomen Rintamamiehet 1939-45 12.Div 3.Pr? 732
6.11.2013
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Minua kiinnostaisi tietää, paljonko saksalaisia sotilaita oli Mikkelissä ns. jatkosodan aikana 1941-1944. 376
6.11.2013
Pia Puntasen vuonna 1993 julkaisemassa teoksessa "Mannerheimin saappaanjäljillä - Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana" mainitaan, että Mikkelissä sijainneen saksalaisen yhteysesikunta Nordin vahvuus oli kesällä 1941 n. 40-50 henkilöä, ja että sodan kuluessa määrä kasvoi vielä noin kahdellakymmenellä henkilöllä.
Nordin henkilöstöön kuului upseereita, radisteja, konekirjoittajia ja autonkuljettajia, joten kyseisessä lukemassa on mukana myös siviilihenkilöitä. Enemmistö vahvuudesta lienee kuitenkin ollut sotilashenkilöstöä. Yhteysesikunnan vartioinnista ja muonituksesta vastasivat suomalaiset.
Kuka on piirtänyt sodanaikaisen Mannerheim-Liiton Sotakummivaliokunnan logon, joka oli kummikirjeissä ja jossa oli hevonen kyntämässä ja lapsia maataloustöissä… 330
23.9.2013
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Mistä löytäisi vertailutietoa erilaisten räjähdysaineiden tehosta, siis että voisi ihan numeroilla vertailla, että mikä räjähdysaine on tehokkaampi, mikä… 4242
6.8.2013
Räjähdysenergian vertailuun käytetään useita eri menetelmiä.
Raimo Vuolion ja Tommi Halosen teoksessa Räjäytystyöt (Suomen rakennusmedia 2010) kerrotaan että räjähdysaineiden räjähdysenergian vertaamiseen käytetään voima/painoyksikköä (s), joka lasketaan räjähdyksessä syntyvien kaasujen määrän ja lämpötilan perusteella. Vertailevana räjähdysaineena oli vuonna 2008 ANFO, jonka s-arvoa merkitään luvulla 1,00. Muiden räjähdysaineiden s-arvot ilmaistaan suhdelukuna ANFOn arvosta. Forcit Oy:n vuonna 2008 myymistä räjähteistä suurin s-luku oli Pendexillä (1,26), toisena oli Nobel-prime (1,23) ja kolmantena aniitti (1,08).
Yhdysvaltain asevoimien ohjesäännössä FM 5-25, Explosives and demolitions (1967) mainitaan Relative effectiveness factor (RE...
Monissa suomalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa mitalien myöntökirjoissa on marsalkka Mannerheimin allekirjoitus eli sana "Mannerheim". Ovatko kaikki… 5062
2.8.2013
Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan...
Norjalainen eversti getz kertoo hakkapeliittalehdessä 1940 no: 36 sivulla 987 seuraavaa: norjan ja brittien asevoimien aseellisesta välienselvittelystä… 373
11.7.2013
Kyseisessä Hakkapeliitta-lehden pikku-uutisessa viitataan norjalaisen everstin Ole Getzin kesällä 1940 julkaisemaan muistelmateokseen "Fra krigen i Nord-Trondelag 1940". Norjankielisessä teoksessa norjalaisdivisioonaa komentanut eversti tuo todella esiin tietyt ongelmat liittyen yhteistyöhön brittiläis-ranskalaisten joukkojen kanssa.
Esille tuodaan niin johtamiseen liittyviä epäselvyyksiä, kuin myös liittoutuneiden avustusosaston perääntyessään tekemiä viestiyhteyksien katkaisemisia. Kirjoittajan mukaan brittiläis-ranskalainen osasto vetäytyi Keski-Norjasta täysin yllättäen jättäen norjalaiset oman onnensa nojaan ilman kunnollista huoltoa. Tämä johti norjalaisten antautumiseen saksalaisille toukokuun alussa 1940.
Kyseisissä epäselvissä ja...
Mitä mahtaa tarkoittaa kenttäpostikortissa leima iso ympyrä,keskellä W. On leimattu Talvisodan aikana 23.2 -40. 555
14.5.2013
Kyseinen leima viittaa hyvin todennäköisesti III armeijakunnan alaiseen Kenttäpostikonttoriin numero 11, joka toimi koko talvisodan ajan Kirvun pitäjän Sairalassa Karjalan kannaksen länsiosassa, ja joka muutti rauhanteon jälkeen Sulkavalle. Kenttäpostikonttoreilla oli omat yksilölliset tunnuskirjaimet, ja kyseisellä kenttäpostikonttorilla oli tunnuksenaan juuri tuo kirjain "W".
Kyseinen leima ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan virallinen merkintätapa. Vaikka kenttäpostin leimauksissa pyrittiin lähtökohtaisesti yhdenmukaisuuteen, niin tosiasiassa leimoissa ja merkintätavoissa oli paljon myös ohjeista poikkeavaa kirjavuutta, kuten todennäköisesti myös tässä tapauksessa. Lähetyksiä saattoi liikkua myös ilman minkäänlaisia leimauksia....
1) Pitäisi selvittää vanhasta sota-aikaisesta kuvasta isoisäni kauluslaattojen väri. Jatkosodan aikana hän taisteli 2. divisioonassa talousylikersanttina. Eli… 3745
26.4.2013
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
