Olisiko mahdollista saada tieto mitä tarkoittaa vuoden 1943 puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) koodi E 50 ?? paljon kiitoksia jo etukäteen !! 893
19.12.2016
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Löytyykö oikeuskirjallisuutta, jossa käsitellään ammattisotilaille, rajavartiomiehille ja poliiseille säädettyä käyttäytymisvelvoitetta sananvapauden osalta?… 546
12.7.2016
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://tria.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=340655
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=141513
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan...
Pappani jäämistöistä löytyi rannekoru, jossa teksti MLE 1928 ja toisella puolella kaiverrus V.N 8.6.28. Selvittelin netistä että kyseessä Maalentoeskadroona… 849
30.5.2016
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin...
Talvi- ja jatkosodan aikana rintamalta karanneista, kutsuntoihin saapumattomista ja muuten sotaa vältelleistä henkilöistä, nk. käpykaartilaisista, on julkaistu… 1135
19.5.2016
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Mistä kirjasta/julkaisusta löytyisi tietoja mistä ruoka-annoksista koostuivat punavankien päivittäiset ateriat esimerkiksi Tammisaaren vankileirillä 1918 ja… 882
26.2.2016
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=115872
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä...
Löytyykö suomen-, englannin-, ruotsin- tai saksankielisiä kirjoja tai raportteja siitä miltä talvisota näytti leningradilaisten silmissä ja elämässä? 627
17.2.2016
Leningradin asukkaiden elämästä ja mielialoista on kirjoitettu paljon erityisesti kaupungin saarron 1941-1944 ajalta. Sen sijaan talvisodan aikaisia ajatuksia on haastavampi löytää. Jonkinlaisia mieliala- ja mielipidekartoituksia on kuitenkin tehty esimerkiksi salaisen poliisin toimesta, ja näitä raportteja on jossain määrin päästy käyttämään tutkimuksessa.
Suomenkielistä aihetta sivuavaa kirjallisuutta esim.:
Vihavainen & Saharov (toim.): Tuntematon talvisota - Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot (2009) [Teoksessa käsitellään sotilaiden lisäksi myös Leningradin alueen siviilien ajatuksia talvisodasta virallisraporttien kautta]
Iljuha & Tsamutali & Vihavainen (toim.): Monikasvoinen Suomi - venäläisten mielikuvia Suomesta...
Haluaisin saada Talvi- ja Jatkosodassa taistelleen isäni asemapaikoista. Mistä voisin saada tämän tiedon? Ja onko olemassa kirjaa, jossa olisi taistelussa… 2343
17.2.2016
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Onko Suomessa olemassa jotain paikkaa, esim. arkistoa, kirjastoa yms. mistä voisi saada tietoja sotarintamalla olleiden vaiheista ja mitä he ovat siellä… 759
3.2.2016
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Minua kiinnostaa tietää minkälaisia käsikranaatteja Suomella oli käytössä Talvi- ja Jatkosodassa. Oliko ne minkä kokoisia ja saivatko suomalaiset myös… 4051
21.9.2015
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
1:sen maailmansodan aikana saksalaisten mukana taisteli afrikkalaisia askareita, Itä-Afrikasta,Kamerunista,Togosta, Namibiasta.Kuinka suuresta joukko-osastosta… 319
20.7.2015
Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista...
Kun kaatuneita haudattiin talvi- ja jatkosodan jälkeen, sankarihaudoille pystytettiin valkoisia puuristejä. Mitkä olivat noiden ristien mitat? Määrittelikö… 627
5.5.2015
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo...
Heikki Hietalan kirjassa Hotelli Tulagi Lentäjät varastavat pirtukanisterin, joka on tarkoitettu torpedon polttoaineeksi. Onko pirtua todella käytetty tuohon… 361
3.3.2015
Kuvatunlainen tilanne on ollut täysin mahdollinen, sillä etanoli oli kerosiinin ohella yleisin torpedojen polttoaine toisen maailmansodan aikana.
Verkkojulkaisussa nimeltä The Pacific War Online Encyclopedia (© 2007-2013 by Kent G. Budge) http://pwencycl.kgbudge.com/A/l/Alcohol.htm on maininta alkoholista torpedojen polttoaineena:
"Alcohol was also usable as a fuel. Along with kerosene, it was one of the two most common torpedo fuels"
Yhdysvaltojen merivoimien ja sukellusveneiden torpedojen polttoaineena käytetystä alkoholista mainitaan myös seuraavilla verkkosivuilla:
http://www.uboataces.com/weapon-torpedo.shtml
"Alcohol fuel and compressed air powered the torpedo’s four-cylinder engine, which in turn spun two counter rotating hollow...
Evättiinkö Suomessa 1918 kapinaan osallistuneiden ja tuomion saaneiden miesten ja naisten lapsien pääsyä Suomen armeijaan, reserviupseerikouluun ja… 1430
20.1.2015
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Koska Suomen armejassa on kielletty parta? 763
5.11.2014
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Löytyyköhän mistään tietoa Suomen sodan raskaan patteriston 12 jäsenistä? Nmilistaa tai jotain.. 1264
10.9.2014
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
Etsin tietoa Mikko Loikkasen surmanlennosta Santahaminassa 1939. Hän oli puolustusvoimien palveluksessa lentäjänä ja kuoli kyseisellä lennolla. Olen kuullut,… 639
28.8.2014
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Sijaitsiko sotasairaala 22. Joensuu.Kontioniemessä. 2117
25.6.2014
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Löytyisiköhän teiltä listaa Keski-Suomessa toimineista Suomen sotasairaaloista 1939-1945? 2161
20.5.2014
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Tervehdys! Olen etsinyt Esik.K/III/JR 5 sotapäiväkirjaa ajalta 07.01.1942 enkä ole löytänyt. Saisiko tähän apua. 2862
15.5.2014
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942...
Sota-arkistoissa kaatuneitten kohdalla lukee 40./ks. joukko-osasto 4/jr1. Suomalainen sotilas kaatunut kesällä 1942. Ei tarkemmin kerrota kaatumispaikan nimeä… 1382
28.4.2014
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
