Kuka (suomalainen?) tsaarinupseeri sai kunniamerkin/ ansiomitalin, jossa luki jollain kielellä: "Kuolema kristityille koirille". Tämä tapahtui muistaakseni… 234
2.1.2018
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "...
Haluaisin tietää onko ukkini ollut talvisodassa. Hän on syntynyt ennen vuotta 1897, joten en saa selville sitä arkistolaitoksen kantakortti-haulla. Se kattaa… 661
2.1.2018
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla...
Kaipasin tietoa, mikä oli lukemani kirja. Muistan siitä kohdan, jolloin (ilmeisesti 1940-luvun alussa) Natsi-Saksa ryösti Puolasta taideaarteita. Tarkemmin jäi… 163
2.1.2018
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Tässä (ks. oheinen linkki) on Tampereen vapriikin mukaan suojeluskunnan pienoislippu. Kysymys onko teillä tästä (tai onko ylipäänsä) olemassa normaalikokoista… 320
19.12.2017
Emme löytäneet omista Suojeluskuntia käsittelevistä teoksistamme minkäänlaista vastinetta kuvassa oleville lipuille.
Tulee kuitenkin huomioida, että suojeluskuntia oli satoja, ja niiden lippujen suunnittelu sekä dokumentointi oli ohjeistuksesta huolimatta varsin kirjavaa. Suojeluskuntalippujen taustoja on avattu hieman esimerkiksi Kari Selenin ja Ali Pylkkäsen teoksessa "Sarkatakkien armeija" (2004). Ko. teoksessa on esitelty vain suojeluskuntapiirien lippuja.
On totta, että lipussa on elementtejä jonkinlaiseksi "ylijohdon" valtakunnalliseksi lipuksi. Valistunut veikkauksemme kuitenkin on, että tässä voisi olla kyseessä vain jonkinlainen yleisölle jaettu ja kertakäyttöön tarkoitettu pienoiskoristelippu, esimerkiksi suojeluskuntaparaatiin...
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjaksi koottuna muistelmia teuvalaisten kohtaloista sisällissodassa 1918. Entä onko kirjoitettu kirjaa tapahtumista Teuvalla… 494
12.12.2017
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
Minkä nimiset ja missä sijaitsivat merivartioasemat vuonna 1948 Suomessa? 1074
1.12.2017
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Minkä nimiset ja missä sijaitsivat merivartioasemat vuonna 1948 Suomessa? 151
27.11.2017
Vastattu.
Onko UDK -luokka 681.3 tietojenkäsittelyn poistettu 464
13.11.2017
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Sotilaspassi/kantakortissa leima huoltopataljoona/lääkintäkomppania Isäni kävi Viipurissa asevelvollisuuden - 1936 kuuluuko se Karjalan Kaartin Rykmenttiin ? 560
31.10.2017
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Asun ulkomailla Minun isän sotilaskantakortissa tai Sotilaspassi lukee vapautettu vakinaisesta palveluksesta 22.4. 1937 Vapautumisen syy :… 516
30.10.2017
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Isäni syntyi 1914 asui pohjois pohjannmaalla hän oli sodassa mukana, olin lapsi muistan kun isäni puhui sodasta kavereille ja muistan että hän ollis… 467
9.10.2017
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
! Öölannin sota Ahvenanmaalla, Bomarsundin linnoituksen taistelussa ranskalaisten ja brittien kaatuneiden lukumäärä? Onko kaatuneet haudattu Ahvenanmaalle, vai… 1395
22.8.2017
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Mitä tarkoittavat lyhenteet Smki ja Kmki sotilaspassini suoritukset-kohdassa? Ilmeisesti jotain kivääriammuntaan liittyvää. 657
14.8.2017
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
Hyvää päivää taas rakkaat ystävät! Taas tuli asiaa: Mistä voisin löytää luettelon jatkosodasssa sotavangiksi jääneistä suomalaisista sotilaista jotka PALASIVAT… 780
17.7.2017
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon… 802
22.3.2017
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=101148
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon...
Olisiko teillä tietoa mistä löytyy kantakortille merkityn sairauden koodin tarkempi kuvaus? Olen käynyt Terkko -kirjastossa katsomassa L.T.O:n vuodelta 1943,… 467
17.2.2017
E-kirjain lääkärintarkastusohjesäännössä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokkaa. E-luokkaan on sijoitettu palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Varsinaisen tautinimike on merkitty numerolla palvelukelpoisuusluokituksen jälkeen. Esimerkiksi E63b viittaisi keuhkoputken laajentumaan, joka ei kuitenkaan anna aihetta pysyvään vapautukseen.
Tarvitsisin tietoa miinojen (anti-tank) herkkyydestä ja herätteistä. Löytyykö teiltä jotain? 624
17.2.2017
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista telamiinoista löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista julkisista ohjesäännöistä ja oppaista:
Sotilaan käsikirja 2017. Helsinki : Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2017.
Suluttamisopas : (SulOpas). [Helsinki] : Pääesikunnan koulutusosasto, 1992.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. [Helsinki] : [Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus], 2001.
Sotilaan käsikirjan 2017 mukaan telamiinan 65 77 sytyttimenä käytetään painosytytintä 77. Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistetaan 150 kilon kuormitus. Tarkemmin telamiinan toimintaperiaatteita käsitellään esimerkiksi Tuukka Mäkelän Maanpuolustuskorkeakoululle laatimassa pro gradu -työssä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086028)....
Missä ovat sijainneet seuraavat yksiköt (joissa isäni on jatkosodan aikana ja heti sen jälkeen palvellut/työskennellyt: ViestikoulK (1943-44) MaavVK (1944) 2… 959
3.2.2017
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Isäni komennettiin elokuussa 1942 JvAUK:hon kanta-aliupseerikurssille VP26:sta Syväriltä. Missä tämä kurssi on pidetty? 859
3.2.2017
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Etsin elämänkertatietoja mm. Lotta Svärd järjestön muonituspäällikkönä ja Mikkelin piirin puheenjohtajana toimineesta Irma Maria Turusesta (1898-1991). http:/… 437
5.1.2017
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
