Mistä löytyy tietoa koelentäjä Erkki Itävuoresta (1911-2004). 384
19.7.2018
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000. Tampere...
Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… 4055
9.7.2018
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania...
Joskus puolustushankintoja perusteltiin suomalaisella työllisyydellä! Onko jostain löydettävissä tilastoa viimeisten kymmenen vuoden ajalta… 235
20.6.2018
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Rist(i)lahden taistelu käytiin vuonna 1614. Taistelun muistomerkit ovat sekä Uukuniemellä että Kurkijoella. Etsin lähdeteosta, jossa olisi tämän taistelun… 210
11.6.2018
Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa:
Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19.
Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77.
Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614. Helsingfors...
Olen etsinyt tietoja pappani vaiheista jatko ja talvisodista, Hänen kantakorti minulla on, mutta kaipaisin enemmän , koko tiedosto olisi hyvä. Onko niin,että… 347
5.6.2018
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Isäni oli linnoitustyömaalla sodan aikana, ei löydy sotilaspassia, nyt kysyn missä päin hän oli. 297
28.5.2018
Ensimmäisenä kannattaa tilata kantakortti Kansallisarkistosta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kantakortista käy ilmi koulutus, joukko-osastot ja osanotot taisteluihin. Jos kantakorttia ei löydy, seuraava tutkimisen arvoinen kohde olisi työvelvollisten henkilökortisto:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kotijoukkojen_esikunta,_ty%C3%B6ve…
Kortista käy ilmi työvelvollisen joukko-osastot, joiden työmaat on mahdollista jäljittää kirjallisuuden tai säilyneiden sotapäiväkirjojen avulla.
Missä sijaitsi kenttäsairaala numero 39 ? 1114
16.5.2018
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja verkossa...
Missä sijaitsi JvKK31 jatkosodan aikana? 340
15.5.2018
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Onko henkilön vuoden 1918 osoitteen perusteella mahdollista päätellä, missä punakaartin osastossa hän tuolloin toimi? Asuinpaikka oli Tokankatu (nykyinen… 211
14.5.2018
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:...
Mitä tarkoittaa vuoden 1941-1942 sotilaspassissa merkintä: LTO E 9a 10a 2 1085
25.4.2018
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Haminassa Lupinlahdella oli lentokenttä 13.1-19.3.42 ja Lentolaivue 6 osallistui ennen Suursaaren valtausta tiedustelutoimintaan. Itse valtauksen aikaan… 270
19.3.2018
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet...
Liittenä valokuva. Minkä maan sotilaspuku on miehellä? 440
14.3.2018
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpPhttps://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
Haluaisin löytää tietoa Suomessa 40-luvulla olleesta venäläisestä sotavangista. Hän lähti takaisin Venäjälle. Nimi on tiedossa, joskin vain suullisessa, ei… 531
20.2.2018
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa https...
Eräs asiakkaamme haluaisi tietää onko jossain arkistoa, josta löytyisi omistajan nimen perusteella missä sotahevonen "palveli" sodan aikana? 372
9.2.2018
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista...
Kuinka paljon oli toisessa maailmansodassa amerikkalaisia sotilaita Euroopassa? 412
5.2.2018
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi luvuksi 30.4...
Missä päin Suomea osallistui Pohjanmaan jalkaväkirykmentin "Öfverste Lieutenantens Compagnie" taisteluihin Kustaa III:n aikaisessa sodassa loppukesällä 1789?… 407
30.1.2018
Keväällä 1789 Pohjanmaan rykmentti komennettiin Savon rintamalle vahventamaan eversti von Stedingkin Savon prikaatia. Rykmentti ei aivan ehtinyt ottaa osaa Porrassalmen taisteluun 13.6.1789 pikamarssista huolimatta. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustukseen Porrassalmelle. Pohjanmaan rykmentin pääosa osallistui Parkumäen taisteluun 21.7.1789. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustuasemiin Laitaatsillan salmelle. Salmella käytiin vielä Laitaatsillan taistelu 9.10.1789. Savon prikaati asettui talvileiriin 12.11.1789 Parkumäelle ja sen itäpuolisiin kyliin ja Saimaan rannalle. Kirjallisuudesta ei käy tarkasti ilmi missä Gustaf von Numersin komentama everstiluutnantin komppania kulloinkin oli kesän ja syksyn aikana, mutta...
Mitä tiedetään Haapaniemen kenttäsairaalasta, joka oli toiminnassa Kustaa III:n aikaisessa sodassa 1700-luvun lopulla? 337
29.1.2018
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Mitä tiedetään 1700-luvun sotilasnimien käyttöönotosta eli oliko sotilasnimen ottamisessa joitakin yleisesti noudatettuja käytäntöjä esim. nimen hyväksynnässä?… 1936
26.1.2018
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
1. Mistä voin saada arkisto-/perimätietoa Talvisodan aikana toimineesta kenttäsairaalasta nro 29? 2. Onko löydettävissä kuvia sairasautoista/ambulansseista,… 260
24.1.2018
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista ajoneuvoista...
Kyseyisin hevosvarikoista talvisodan aikana? Millainen organisaatio niillä oli? Montako niitä oli? 270
15.1.2018
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot. University of...
