Missäpäin taisteli 11. divisoona 112
10.9.2020
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Olen aikaisemmista lukemistani vastauksista ymmärtänyt, että sotilaskantakortteihin tehtyjen merkintöjen selityksiä voi etsiä vuoden 1943… 140
26.8.2020
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933)....
Haluaisin tutkittua tietoa Tikkakosken tehtaan harjoittamasta toiminnasta Suomen muuttamiseksi Sosialismiin, kuten muutkin ns.itäplokin maat.Olin töissä siellä… 181
3.8.2020
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä...
Länsiliittoutuneiden Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ranskan miehitysjoukot (määrä ja merkittävin aseistus) kullakin miehitysvyöhykkeellä vuosina 1945-49? 198
13.7.2020
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
Sain käsiini vanhan puhdetyöpuukon syväriltä vuodelta 1942. Minua kiinnostaisi tietää näistä enemmän. Mikä on tuo vaakuna-tyylinen merkki huppupäisestä… 900
13.7.2020
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Onko jossain infoa missä näkyisi hammaslahdessa sota-aikana toiminut joukko-osasto?ja elovaaran rinteessä olevat it.patterit. 372
23.6.2020
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki".
Ampumatarvikekenttävarikko 2:n...
Missä sijaitsi Viikin asevarikko Helsingissä 70-80-luvuilla, se jonka vartiomiehiltä ryöstettiin aseet 1981-83 (mm. Pohjolan Poliisi Kertoo-kirjassa) Onko… 625
18.6.2020
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
Kysyisin Suomen sisällissodan tapahtumasta nimeltä Länsman Haupt. Tapaus on sattunut Malmilla jo kesällä 1917 ja siihen liittyy aseiden kätkentää ja siirtoa… 115
29.5.2020
Kyseessä saattaisi olla Malmin nimismies F.W. Hauptin murhayritys marraskuussa 1917. Tapauksesta epäilty Taavetti Hämäläinen jäi kiinni vasta 1927. Asiasta kirjoiteltiin laajalti aikalaislehdissä, joita voi selailla Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa:
Kapinanaikaisia murhia tutkitaan Malmilla
22.12.1927 Satakunnan Kansa no 295 s. 6https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1581177/articles/…
Verityö Malmilla
01.03.1918 Kansan henki : kansallismielisten suomalaisten juhlajulkaisuja no 1 s. 14https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161870/articles/79…
Sosialistien murhakaartit toiminnassa
21.11.1917 Uusimaa no 114 s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1333382/articles/…
En valitettavasti...
Mistä on peräisin amerikkalaisten paraatijoukkojen marssitapa - näkee ainakin USMC:lla. He marssivat kuin hiihtäen, lantio hiukan eteentyöntyneenä, jalkaa liki… 116
26.5.2020
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Kantakortissa on vuoden 1944 kohtaan merkitty palveluskelpoisuusluokka AII 41 c. Mikä tuo 41 c on ja mistä löytyy luettelo kaikista L.T.O kohdista? 538
22.5.2020
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Onkohan olemassa kirjallisuutta tai kirjastoa, josta löytyy suomenkielistä sotakielen sanastoa ja/tai suomennoksia kansainvälisestä alan sanastosta? 215
20.5.2020
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto. Tuusula:...
Etsin tietoa 1900-l. sota aikojen henkilöistä. Eli isoisoisäni oli Fellmannin punavankileirillä Lahdessa. Mitään muuta en asiasta tiedä. Mistä tietoa löytäisi… 178
13.5.2020
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Luin noin 20 vuotta sitten autenttisilla valokuvilla varustellun kirjan, joka kertoi talviaikaan tehdystä kaukopartioretkestä Venäjän puolelle jatkosodan… 410
16.4.2020
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen puolelle...
Pommitettiinko Kuopiota jatkosodan loppuvuosina vuosina 1943-44?. Jos pommitettiin, minä päivinä ja löytyykö kirjallisuutta? 397
23.3.2020
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Onko Suomelle KANNATTAVAMPAA oman armeijan ylläpito vai turvautua toisten maitten sotilaalliseen tukeen. Ja MIKSI? 97
3.2.2020
Äärimmäisen hankala kysymys. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna palvelun ulkoistamisen kannattavuus riippuu hinnasta ja sopimusehdoista. Valmista Suomen tarpeisiin räätälöityä pakettia ei ole kenelläkään myynnissä. Pohtia voi myös, mikä intressi palvelun myyneellä taholla olisi noudattaa sopimusehtoja. J.K. Paasikiven usein toistettu lausahdus "Kreml ei ole mikään raastuvanoikeus" pätenee yhtä lailla muihinkin mahdollisiin sotilaallisen suojelun tarjoajiin.
Historiallisesta perspektiivistä asiaa voisi lähestyä esimerkiksi autonomian ajan loppuvaiheiden ns. sotilasmiljoonien näkökulmasta. Kyseessä oli Venäjän keisarikunnalle suoritettu korvaus vastineeksi siitä, että suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuuden...
Kuinka paljon oli armeijan päiväraha vuonna 1982? 2056
27.1.2020
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen koodi 83 ? (1944) 811
8.1.2020
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Terve! Onko mahdollista käydä Suomen Puolustusvoimien armeijakoulutusta toista kertaa? Vahva luulo on, että ei. Että tämmöistä tällä kertaa. 584
15.12.2019
Kerran loppuun suoritettua varusmiespalvelusta ei ole mahdollista käydä uudelleen. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarjoavat kuitenkin reserviläisille väyliä ylläpitää sekä kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi-täydennyskoulutukset mahdollistavat myös etenemisen vaativampiin tehtäviin reservissä.
Lisätietoja mm. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivuilta:
https://intti.fi/reservissa
https://mpk.fi/
Onko sotapoliisi velvollinen ilmoittamaan kaikki väkivaltatapaukset varuskunta-alueilla poliisille? 217
15.12.2019
Sotilaspoliisi ilmoittaa varuskunta-alueella havaitsemansa väkivaltatapauksen joukko-osaston päivystäjälle ja turvallisuusvalvontakeskukseen. Joukko-osaston päivystäjä tai oikeusupseeri ilmoittaa tapahtumasta tarvittaessa poliisille.
Poliisille asiasta ilmoitetaan aina jos joku epäillyn rikoksen osapuolista ei ole rikoslaki 45§ alainen tai mikäli yksi tai useampi osapuolista haluaa tehdä tapahtuneesta rikosilmoituksen.
Rikoslaki
Yleinen palvelusohjesääntö
Millä nimillä on Suomen eri sotia kutsuttu eri aikoina? Nykyään puhutaan esim. Suuresta Pohjan sodasta, Hattujen sodasta, Suomen sodasta, Oolannin sodasta,… 402
2.12.2019
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
