Onko koskaan merivoimien aluksia siirretty merivartioston käyttöön, eli voitaisiinko yksi merivoimien tilaamista neljästä ylisuuresta korvetista varustella… 134
10.2.2021
Merivoimilla on käynnissä Laivue 2020 -hanke, jossa korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta neljällä modernilla korvetilla. Alusten rakentamisen odotetaan käynnistyvän 2022. Rajavartiolaitoksella on vuorostaan käynnissä Vartiolaiva 2025 -hanke, jossa suunnitellaan kolmen vanhentuneen vartiolaivan korvaamista kahdella uudella monitoimialuksella. Alusten ominaisuuksia koskeva vaatimusmäärittely on käynnissä.
Historiasta löysin muutamia tapauksia, joissa merivoimien aluksia on siirretty Rajavartiolaitokselle tai sen edeltäjille. 1930-luvun alussa merivoimat lainasi toimintaansa aloittavalle merivartiolaitokselle neljä vanhaa raivaajaa. Sotien jälkeen merivoimat luovutti lakkautetulta Suojeluskuntajärjestöltä saamastaan kalustosta...
Mihin sairauteen viittaa sotilas kantakortin merkintä 56b LTU? 109
8.2.2021
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä olisi pääluokka 56., Muut sydänsairaudet (Ceteri Morbi cordis) ja alaluokka 56b., Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Käytettiinkö talvi- ja jatkosodan aikana miinoja? Niitähän ei ilmeisesti ole Suomen maastossa? Toisin kuin monissa maissa, esimerkiksi Aasiassa, miinoja löytyy… 362
3.2.2021
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Onko totta että suomalaiset sodan aikana ottivat vihollisen pään irti ja keittivät sen että saivat lihat irti ja sen jälkeen esittelivät kalloa ? Näin sanoi… 208
2.2.2021
Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.
Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla...
Kuinka monta sellaista päivää oli talvi- ja jatkosodassa, ettei kukaan kaatunut tai haavoittunut? 156
1.2.2021
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Miten suuri prosenttiosuus pojista suorittaa asepalveluksen loppuun? 103
1.2.2021
Riippuu laskutavasta. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta. Esimerkiksi 1989 syntyneistä miehistä 66% on suorittanut varusmiespalveluksen loppuun asti.
Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden vuosittainen osuus vaihtelee, mutta oli vuonna 2018 15,7%.
Lähteet:
Hakahuhta, Ari. Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin. Yleisradio 23.2.2020.
Malinen, Johanna. Monen armeija-aamut päättyvät kahden ensimmäisen viikon aikana – lue neljä faktaa varusmiespalveluksen keskeyttämisestä. Yleisradio 8.7.2019.
Mistä voi ostaa ns. upseerisaappaita? Aikanaan kenkätehdas K. Brander Tampereella on valmistanut upseerisaappaita tilaajan mittojen mukaan. Mutta kuka niitä… 274
28.1.2021
Kysyimme upseerisaappaista asiantuntijoilta Lappeenrannan Rakuunakilta ry:ssä, josta kerrottiin seuraavaa:
"Upseerisaappaita ei varmaan kukaan enää valmista pois lukien ammattitaitoinen suutari. Yksi syy tähän on varmasti se, ettei maavoimien henkilökunnan paraatipuvun kanssa käytetä saapashousuja saappaineen.
Lähin vaihtoehto on nykyään nahkaiset ratsastussaappaat. Niiden osalta Suomessa on kysyntä vähäinen, niin niitä toimitetaan ainoastaan erikseen tilatessa. Hyvälaatuisista miesten nahkaisista ratsastussaappaista saa maksaa 500-600 euroa.
Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan upseerisaappaita tori.fi:ssä, huuto.net tai erilaisilla militaria-aiheisilla palstoilla. Jonkin verran liikkuu markkinoilla myös venäläisiä aika hyviä...
Kyselisin tietoa kantakortin merkinnästä. Kyse on merkinnästä 985.is.k. onko tämä minkä alainen komppanja? 225
27.1.2021
Kyseessä on luultavasti jatkosodan aikana Karhumäessä mm. Ryhmä Oinosen alaisuudessa toiminut 985. Ilmasuojelukomppania. Komppanian sotapäiväkirjat vaikuttaisivat säilyneen poikkeuksellisen hyvin. Niitä voi tarkastella sähköisesti esimerkiksi Sotasampo-palvelussa.
Mitä tarkoittavat puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1943 koodit 54 ja 86? 182
22.1.2021
Lääkärintarkastusohjeessa vuodelta 1943 määritellään "Sotapalvelukelpoisuus ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella." Ohjeessa on siis lueteltu tautinimikkeet, joiden perusteella kelpoisuusluokkaa voidaan alentaa.
Nimikkeet 54 ja 86 on määritelty seuraavasti:
Nimike 54: Sydänlihaksen sairaudet (Myodegoneratio cordie. Myocarditie chronica).
Nimike 86: Vaikenlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
Talvisodassa Neuvostoliitto pommitti lentokoneilla Vaasaa ja Seinäjokea. Tulivatko koneet Eestistä vai muualta? Vai lensivätkö koneet idästä Suomen yli… 160
8.12.2020
Neuvostoliiton ja Viron keskinäisen avunantosopimuksen (28.9.1939) perusteella Neuvostoliitto sai oikeuden perustaa lentotukikohtia Viroon. Neuvostojoukkojen siirtäminen Viroon alkoi 18.10. Lentotukikohtia perustettiin mm. Paldiskiin, Haapsaluun ja Saarenmaalle.
Neuvostoliiton ilmavoimien reittejä kotialueelle talvisodassa on esitetty mm. ev.luutn. (evp.) Esko Lappalaisen Sotakorkeakoulun diplomityössa Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotialueellemme ja kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt talvisodassa vuodelta 1975, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Liitekarttojen 1.10., 1.11., 1.12 mukaan alueelle tehtiin pommituslentoja sekä Eestistä että idästä Suomen yli.
Neuvostoilmavoimien...
Montako ilmatorjuntatykkiä kuului talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa yhteen ilmatorjuntapatteriin? Entä montako ilmatorjuntapatteria kuului… 159
2.12.2020
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti...
Sotamuseossa on näytteillä Neuvostoliittolainen klusteripommi mallinimeltään RRAB-3. Suomalaisten sarkastinen pommin lempinimi ”Molotovin leipäkori” perustui… 663
25.11.2020
Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:
"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."
RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940.
Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.
Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin munat...
Mitä tarkoittaa sotilaskantakortissa "vapautettu LT. O. E 18 nojalla 130
24.11.2020
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössa numeroa 18 vastaava tautinimeke on vesitystauti (Diabetes insipidus). Sotapalvelukelpoisuusluokka E merkitsee tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
Panssari-Sisut eli Pasit tunnetaan myös nimellä XA. Mistä kirjainyhdistelmä tulee? 135
16.11.2020
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
Löytyykö jostain tietoa, että mitä se tarkoittaa, kun talvisota-aikana sotasairaala kirjoitti rintamasotilaalle komennustodistuksen. Mihin tai miksi silloin… 133
30.10.2020
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden...
Kuulin seuraava: Jos sota syttyy, niin armeijan strategia on, että varusmiespalveluksen käyneet naiset eivät ole rintamalla. Olen hämmentynyt. Voiko tämä pitää… 276
13.10.2020
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Äitini kertoi, että hänen äitinsä sai jatkosodan aikana erittäin tervetulleita paketteja Yhdysvaltoihin muuttaneelta sisareltaan. Mitä kautta posti kulki? Ei… 140
5.10.2020
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943 vain...
Kiitos aivan mahtavasta palvelusta! Varsinainen kysymykseni olisi; Mikä on korkein sotilasarvo, jonka nainen on saavuttanut ja koska olisi oletettavissa koska… 631
14.9.2020
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Vain haluaisin löytää tietoa liittyen BT-42 rynnäkkötykkiin, jota vamistettiin jatkosodassa BT-7 panssarvaunun pohjalta. Löytyisikö teiltä tietoa mitä en ole… 202
11.9.2020
Japanilaisesta piirretystäkin tunnetusta rynnäkötykistä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa verkossa.
Kiinnostavaa tietoa voisi olla laitteen alkuperäisissä asennus- ja hoito-ohjeissa, jotka löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta:
15 tonnin rynnäkkötykkipanssarivaunu, mallia BT42 (15 Ryn.tyk.psv./BT42): Asennus- ja hoito-ohjeet. [Helsinki]: Päämajan ase-esikunta.
Kirjastoista löytyy myös seuraavia teoksia ja artikkeleita, jotka eivät nähdäkseni ole verkossa saatavilla:
Ellilä, H. (2004). Suomalaisten rynnäkkötykkien käyttöajatus jatkosodasta 1960-luvulle. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Käkelä, E. (1996). Laguksen joukoissa tapahtunutta n:o 9 : BT-42-rynnäkkötykkivaunujemme keskeisimmät vaiheet. Julkaisussa:...
Missä sijaitsi Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (JvKoulK 8) vuonna 1940? 267
11.9.2020
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
