Löytyykö mistään tietoa lähimmistä suomenkielisistä vastineista toisen maailmansodan aikaisen Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien organsiaatiotasojen nimistä?… 54
20.3.2024
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (Pääesikunta 1992) ehdottaa seuraavia käännöksiä:
fighter command: hävittäjäosasto; (Brit.) hävittäjäkonevoimat; (US) hävittäjäyhtymäbomber command: (US) pommituslennosto; (Brit.) pommituslaivue wing: laivue group: (Brit.) lentolaivue; (US) lentorykmentti squadron: eskadroona, laivueflight: lento-osasto, lentue
Kuntoisuusluokka BII 37 c 2? Kantakotissa merkitty vuonna 1943. 80
13.3.2024
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä luokkaan 37 kuuluvat "elimelliset mielisairaudet, myrkytyksen aiheuttamat mielisairaudet ja hermoston häiriöt, elimelliset keskushermoston taudit ja aivovammoista johtuneet tilat". Tarkenne 37c2 viittaa "muihin elimellisiin keskushermoston tauteihin". B II -kelpoisuusluokittelun merkitys tässä on "täysin parantuneet, keskivaikein seurauksin, jotka eivät estä kevyttä palvelua tukivyöhykkeellä tai kotiseudulla."
Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Olen tutkinut lähiaikoina 30-vuotisen sodan aikakautta, josta on harmillisen vähän materiaalia suomeksi. Haluaisin kuitenkin puhua kotikielen termeillä, mutta… 73
29.2.2024
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne...
Mikäköhä merkki on kyseessä? itsellä epäily että liittyisi jollain tapaa kertausharjoituksiin.. 113
26.2.2024
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935 osuvat esimerkiksi Kymenlaakson...
Kuinka paljon oli varusmiehen päiväraha vuonna 2001. 90
26.2.2024
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Suomessa vastustettiin venäläistämistä ns. kutsuntalakoilla 1901-1903. Seurakuntien pappien tuli ilmoittaa kutsunnoista kirkossa ajan tavan mukaan. Monet papit… 89
14.2.2024
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Ukkini kantakortissa on maininta vuodelta 1931 - Siirretään B32 nojalla nostoväen II luokka. Mitä syytä tuo B32 on tuolloin tarkoittanut? 165
7.2.2024
Puolustuslaitoksen lakikirjan (1928) mukaan merkitys olisi seuraava:
32. Kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan.
B-luokitus aiheutti "tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan."
Mistä kenttäoloissa voi arvomerkeistä päätellä maastopukuisesta upseerista onko hän aktiivi- vai reservin upseeri? 93
6.2.2024
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Palveliko Lauri Törni Schutzstaffelissa? 67
31.1.2024
Lauri Törni palveli Waffen-SS -joukoissa kesä-heinäkuussa 1941.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kallonen, K. (2022). Lauri Törni: Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari (4. laajennettu painos. Juhlapainos.). Readme.fi.
Laitinen, J., Saurio, J., & Hakanpää, M. (2013). Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 (2. p.). [Veljesapu].
Pohjonen, J., & Silvennoinen, O. (2013). Tuntematon Lauri Törni. Otava.
Kuinka monta suomalaista vapaaehtoista palveli Waffen SS:ssä? 73
31.1.2024
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Mikä ero on Kadettikoululla ja Maanpuolustuskorkeakoululla. Kadettitutkinto on kai korkeakoulututkinto, siten on hieman hämäävää, että on vielä erikseen… 107
30.1.2024
Kadettikoulu on Maisteriosaston ja Jatkotutkinto-osaston ohella yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta tutkinto-osastosta. Kadettikoulu (KADK) vastaa MPKK:ssa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, Maisteriosasto (MAISTOS) sotatieteiden maisterin tutkinnoista ja Jatkotutkinto-osasto (JTOS) puolestaan mm. yleisesikuntaupseerin tutkinnosta. Opintojen rakennetta avataan Yleinen opintojen opas 2023 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot -oppaassa sekä Puolustusvoimien verkkosivuilla. Toimintojen fyysinen sijoittelu kampuksella viime vuosikymmenen alkupuolella löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotishistoriikin sivun 37 kartasta. Teoksessa avataan myös taustaa miksi ja miten eri sotakoulut yhdistettiin 1990-luvun...
Mistä löytyisi tieto, kuinka monta prosenttia 40-60 -vuotiaista suomalaista naisoletetuista on suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen? Mihin sotilasarvoon he yleensä päätyivät? 68
22.1.2024
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai...
Oletetaan että Kiina hyökkää Taiwaniin. USA tulee apuun puolustamaan Taiwania joten USA on sodassa Kiinan kanssa. Onko NATO ja Suomi tällöin osallisena… 96
15.1.2024
Pohjois-Atlantin sopimuksen 6. artikla rajaa 5. artiklan soveltamisen "Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen, Ranskan Algerian departementteihin, Turkin alueeseen tai osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluviin saariin, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella." Mahdollinen konflikti Tyynellämerellä jäisi sopimuksen puitteissa Naton toiminta-alueen ulkopuolelle. Aiheeseen liittyvää problematiikkaa on pohdittu laajemmin Ilta-Sanomissa elokuussa 2022.
Lähteitä:
442/2023 - Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi (UM)
Kommentti: Naton jäsenyys vääntää Kiina-suhteet uudelle kierteelle – voisiko Suomi tempautua mukaan suurvaltojen konfliktiin? (IS...
Mistä mahtaisi löytää sotilasvaruste listoja kirjana? 61
15.1.2024
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja niitä...
Miksi ihmeessä Venäjä lopetti Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuden 1901? Kuinka paljon suuriruhtinaskuntaamme jäi venäläisiä sotilaita, santarmeja ja… 111
11.1.2024
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle kannalle ja lähentää...
Mitä kuuluu sotilashammaslääkärin (erikoisupseeri) työympäristön erityispiirteisiin tehtäviin? Miten työnkuva eroaa siviilipuolen työnkuvasta? 133
5.1.2024
Kirjallisista lähteistä aiheesta ei löytynyt juurikaan tietoa. Yleisellä tasolla Timo Sahl ja Ilkka Mäkitie kertovat matrikkeliteoksessaan Lääkäreitä puolustusvoimissa : korkeimmissa sotilasarvoissa palvelleet, 1918-2022 (Suomen Lääkintäupseeriliitto 2023) että sotilaslääkärin työnkuva on voinut olla hyvin moninainen. Erilaisisiksi rauhan aikaisiksi tehtäviksi teoksessa mainitaan toimiminen varuskunnassa, sotilassairaalassa, hallinnossa, toimialan tutkimusta ja kehittämistä suorittavassa laitoksessa tai kansainvälisessä tehtävässä. Varuskuntatasolla työskentely on vastannut lähinnä perusterveydenhuollon työskentelyä, hallinnon puolella tehtäviin on kuulunut terveydenhuollon johtamista, tarkastamista, resursseista huolehtimista ja alan...
Voiko eläinlääkäri työskennellä puolustusvoimilla erikoisupseerina? 109
4.1.2024
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Muistan lukeneeni 90-luvulla jatkosodasta kertonutta kirjaa, jonka sivuilla mainittiin isoisäni yhdellä sivulla. Kirjan kirjoittajaa tai nimeä en muista. Se ei… 97
29.12.2023
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Löytyisikö artikkeleita koululaiva Matti Kurjen matkasta Välimerelle ja Mustallemerelle kesällä 1963 95
21.12.2023
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978). Koululaiva Matti...
Aiheena joukko-osastojen lyhenteet ennen sotia. Syy: Isoisäni kantakortissa Määrätty palvelukseen: 16.4.-23 Joukko-osasto johon määrätty: KPR netti ei tunne… 148
14.12.2023
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa. KPR...
