Alexandre Dumas on kirjoittanut Kolme Muskettisoturia -kirjasarjan ja siihen jatko-osia, joissa esiintyy mm. Kardinaali Richelieu ja nainen, jolla on Ranskan… |
170 |
|
|
|
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme... |
Moikka! Luin joskus kirjan, jossa kerrottiin tyttökirjoista ja niiden kirjailijoista. Kirjailija oli muistaakseni joku Sara. Kirjassa oli mainittu ainakin… |
119 |
|
|
|
Kirja on Sara Kokkosen Kapina ja kaipuu: kultaiset tyttökirjaklassikot. (Avain 2015) |
Luin lapsena (60-70 -luku) kirjan, jonka nimen muistelen olleen Nooan arkki. Kirja kertoo juutalaisperhestä, joka asuu junanvaunussa natsien vainoja paossa… |
137 |
|
|
|
Kyseessä lienee Margot Benary-Isbertin kirja Nooan arkki (Die arche Noah), jonka Ulla-Maija Jokinen on suomentanut vuonna1956 (WSOY).
Perhe ei ole juutalainen, vaan Itä-Saksan pakolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen isä on vielä Venäjällä ja muu perhe on paennut länteen äidin johdolla. Lapset ovat Matthias, Margret, Andrea ja Jochen, yksi lapsista on ammuttu sodan aikana saksalaisten tunkeuduttua perheen kotiin. Perhe saa pakolaisten majoituksen avulla ensin majapaikan kaupungissa, mutta sittemmin vanhimmat lapset, Matthias ja Margret, pääsevät töihin Ebereschenhofin.maatilalle. Lopulta koko perhe muuttaa Ebereschenhofiin, jossa he asuvat korjatussa ja kunnostetussa junanvaunussa.
Kirjaan on myös jatko, Kevät Nooan... |
Löytisköhän näillä tiedoilla tarina. Luin joskus 1960 luvun lopulla tarinan englantilaisesta (?) nuoresta naisesta joka joutui arabien/turķkilaisten (?)… |
93 |
|
|
|
Kirja voisi olla E.M. Hullin Sheikki : kertomus aavikolta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Tarinassa itsenäinen nuori englantilaisnainen, lady Diana, ei halua avioliittoon, vaan lähtee mieluummin seikkailemaan autiomaahan. Täällä sheikki Ahmed Ben Hassan kuitenkin sieppaa hänet ja vie telttaansa, jossa pitää häntä vangittuna. Kirjassa on varsin latautunut seksuaalinen tunnelma, lähinnä sanallisina vihjauksina. Se kuitenkin aiheutti kirjan julkaisuaikana melkoisen skandaalin mm. Amerikassa. Kirjassa kaikki menee kuitenkin säädyllisesti ja eikä mitään tapahtu ennen kuin se on sopivaa...
J.V . Korjula suomensi Sheikin vuonna 1924. Sen jälkeen siitä on tullut parikin uutta painosta, viimeisin vuodelta 1977.
Kirja on... |
Etsin Etelä-Pohjanmaan tietopuolisen karjatalouskoulun oppilasluetteloa noin vuosilta 1914-1918. Mistähän löytäisin? Hänen sanottiin käyneen karjakkokoulun. |
157 |
|
|
|
Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee... |
Etsin suomalaista, todennäköisesti 1970-luvulla tai 1980-luvun alussa julkaistua tyttökirjaa, joka sijoittuu Hämeenlinnaan. Muistaakseni kirjassa oli esillä… |
208 |
|
|
|
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä... |
1970-luvulla sain äidin Siskon tekemää tuoremustaherukkahilloa eli sitä ei ollut keitetty eikä pakastettu. Se ei ollut kovin makeaa ja säilyi hyvin… |
133 |
|
|
|
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
|
Hyvää päivää kirjaston tädit. Juuri oli suuri Suomi urheilupäivä, juostiin mm. Jukolanviesti. YLE.n toimittajat kertoivat että, Jukolanviesti juostiin… |
127 |
|
|
|
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin... |
Kuinka kauan kesti Helsinki Hämeenlinna rautatien rakentaminen? Espoo Salo rataa Elsa rataa eli nyttemmin tunnin rataa on suunniteltu ainakin parikymmentä… |
409 |
|
|
|
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena. Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean... |
Kirja suunnattu nuorille/tytöille kirjoitettu 60-70luvulla. Päähenkilönä tyttö joka muuttaa serkun luokse suomeen, on Amerikasta tai Englannista, punaiset… |
139 |
|
|
|
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu. |
En saa millään päähäni, että mikä kirja on kyseessä. Se on kotimainen. Muistaakseni siinä on poliisi ja tämän rouva on lääkäri. Lääkärirouva käyttäytyy oudosti… |
156 |
|
|
|
Tämä on luultavasti Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Rikosylikomissario Noora Nurkka muuttaa ensimmäisessä kirjassa Tummissa vesissä Lohjalle ja työhön Lohjan poliisilaitokselle. Tässä esitellään myös hänen esimiehensä vaimoineen. Myöhemmissä kirjoissa käsitellään aina eri rikosta, mutta myös yksityiskohtaisemmin sarjan päähenkilöiden elämää ja suhteita. Nooran esimiehen Pertti Litmasen vaimo on sairaanhoitaja, jonka huumeongelma ja lääkkeiden varastaminen tulee vähitellen esiin.
Sarjan kirjat ovat Tummissa vesissä, Sieppaus, Petoksen anatomia, Minkä taakseen jättää, Murhaaja vierelläsi ja Liekit yössä. |
Singer vanha polkukone numero F4002952 minä vuonna tehty. |
187 |
|
|
|
Sarjanumerolla F4002952 merkitty Singerin ompelukone on valmistettu vuoden 1913 loppupuolella (July/December) Skotlannissa Clydebankissa. Ko. ompelukoneita valmistettiin 220000 kappaletta.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… |
Pantoum tai pantoumi on indonesialainen runomitta. Jos pidän kirjoitusillan, jossa kirjoitetaan pantoumeja, onko se pantoumilta vai pantoum-ilta? |
537 |
|
|
|
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
|
Mikä on kasvin suomenkielinen nimi, kun se on latinaksi hypericum perforatum? |
151 |
|
|
|
Hypericum perforatum on suomeksi mäkikuisma. |
Haen Pasi ja Pekka duon levyttäneen kappaleen sanoja "taakse katsonut en". Voinko tilata sanat tai vaikka levyn jostain |
184 |
|
|
|
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään. |
Onko ylioppilaslakin väri ollut milloinkaan tummansininen tai musta? Tämä kysymys liittyen Facebook-ryhmään "Tempus fugit - vanhoja valokuvia" missä on asiasta… |
312 |
|
|
|
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www.... |
Mikähän lasten/nuortenkirja on kyseessä: nimi jotain M:n suojatti, luettiin 1965? |
128 |
|
|
|
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954. |
Olen 12-vuotias tyttö ja pidän Diana Wynne Jonesin Liikkuva Linna kirjasarjasta. Pidän myös muista kirjoista joiden pääasia on fantasia, mutta sivussa on myös… |
205 |
|
|
|
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish... |
Missä vanhassa iskelmässä tai laulelmassa kerrotaan merellelähtijästä joka sanoo että jos hän ei palaa hän tulee tervehtimään valkoisen linnun hahmossa? Voiko… |
440 |
|
|
|
"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien... |
Onko saatavana Eeva Joenpellon kirjaa: Kaarholman kaupunki |
113 |
|
|
|
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa. |