| Mistä saisin Tapio Heinosen esittämän laulun On hiljainen maa jälkeen sodan turhuuden… -sanat? |
530 |
|
|
|
Wikipedia kertoo, että kyseessä on irlantilainen kansansävelmä Londonderry Air, joka tunnetaan myös nimellä Danny Boy. Kappale on suomennettu ainakin kolme kertaa.
Kysymäsi suomennosversio on nimeltään Danny Boy, ja sen on suomentanut Chrisse Johansson. Sanoilla: ”On hiljainen maa jälkeen sodan turhuuden” -alkavan tekstin on levyttänyt Tapio Heinonen vuonna 1970.
Valitettavasti näyttäisi siltä, että kyseistä sanoitusta ei löydy esim. painetuista nuottikirjoista, eikä myöskään internetin syövereistä.
Tapio Heinosen Danny Boy -levytys löytyy useammalta hänen äänitejulkaisultaan, esim.:
Tapio Heinonen (1970)
Julian Grimau (1971)
Eilen kun mä tiennyt en : 40 rakastetuinta laulua (2001)
En kadu mitään : kaikki levytykset 1968 - 1973 (... |
| Vaihtaako kissa väriään? |
777 |
|
|
|
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää... |
| Kenen runo ja miten kuuluu Kynttilä puhuu? Minulla on kaksi tehtävää, valaista ja lämmittää.. |
167 |
|
|
|
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja. |
| Mitä tarkoittavat aaluette, pikepikepusse ja aalu aalu aalu ee? Ovatko ne täysin keksittyjä vai perustuvatko johonkin. Itsekin olen tätä laulua laulanut… |
2574 |
|
|
|
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -levyltä (... |
| Mikä on yleinen sääntö siihen, kuka ottaa juhlissa ensimmäisenä ruokaa? |
524 |
|
|
|
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)... |
| Voiko viime vuoden joulumerkkejä käyttää? |
7414 |
|
|
|
Kotimaan joulukortit voi postittaa edullisemmin joulutervehdyksen ikimerkillä. Tämän vuoden joulukortit voi postittaa edullisemmalla joulutervehdyksen ikimerkillä viimeistään tiistaina 14.12.2021 klo 23.59. Joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä kannattaa tarkistaa joka vuosi Postin nettisivuilta tai palvelupisteestä.
Kotimaan joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa lumihiutalesymbolista. Joulutervehdyksen ikimerkin hinta on nykyisellään 1,30 €, mutta myös aiempien vuosien joulutervehdyksen ikimerkit käyvät joulukorttien postitukseen, kunhan niistä löytyy edellämainittu lumihiutalesymboli.
Jos joulutervehdysmerkkien viimeinen lähetyspäivä on jo mennyt, voi joulukortit postittaa kotimaan ikimerkillä varustettuna - tänä vuonna viimeistään... |
| Sotilasarvot asevelvollisuusajan päätyttyä |
2088 |
|
|
|
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) kertoo lyhenteiden evp ja res -käytöstä seuraavasti:
36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.
Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo).
(Lähde: Pääesikunta. Henkilöstöosasto, Suomi.... |
| Haluaisin laulun sanat Fredin lauluun "Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten". |
2758 |
|
|
|
Laulun nimi on Puhu hiljaa rakkaudesta, säveltäjä Nino Rota. Sen alkusanat ovat: Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten...
Laulun sanat löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
SUURI toivelaulukirja 5. 1983.
KAUNEIMMAT rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta / [toimittaja Ari Leskelä]
Espoo : Fazer Musiikki, 1993
HITIT : rautainen 70-luku
Helsinki : F-Kustannus, 2003
|
Kysy kirjastonhoitajalta