| Helsingin Sanomien verkkoversio kertoo tänään, på svenska dagen, musiikista ja sitä soittavista amerikanyhdysvaltalaisista artisteista. Mitä tällaiset … |
119 |
|
|
|
Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän:
artisti
(viihde)taiteilija.
Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa:
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’.
Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.
Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella.
Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin:
viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti.
Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.
Viihde taas määritellään näin... |
| Joskus 1990-luvulla luin vaikuttavan runon, jossa puhuttiin siitä miten suurin osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja "matkustaa toisella kannella". Olen… |
142 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI… |
| Kaipaisin jotain yhteystietoa kirjailija Heikki Turuseen. Olisi kysyttävää paikallishistoriaan liittyen jota hänen kirjoissaan on. |
310 |
|
|
|
Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna.fi/... |
| Kirjailija Heikki Turunen....Onkohan kukaan, tai kuinka moni, on ajatellut, että hänen elämästään pitäisi tehdä elokuva? Luulen, että katsojia riittäisi. |
231 |
|
|
|
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015. |
| Miksi H-alkuisiin slaavilaisiin sanoihin tuppaa englannissa tulemaan alkuun täysin tarpeeton K? Esimerkiksi, ukrainaa tai venäjää – suomea – englantia: Харків … |
544 |
|
|
|
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea... |
| Osui silmiin yhdestä kirjasta ajatus William Cowperiltä. Pidin siitä. Ja hänen runoistaan oli joku maininta ja lainauskin eräässä Jane Austenin tarinaan … |
210 |
|
|
|
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on... |
| Luin että sarkofagi tarkoittaa lihansyöntiä tai jotain siihen päin. Miksi niitä hauta-arkkuja kutsutaan sarkofageiksi? |
356 |
|
|
|
Näin äkkiseltään en onnistunut löytämään kirjastostamme käsiini etymologista sanakirjaa, joka selittäisi sanan alkuperää. Internetistä kuitenkin löytyy selitys sanalle.
Esimerkiksi Wikisanakirjasta löytyy sana-artikkeli: https://fi.wiktionary.org/wiki/sarkofagi
Artikkeli kertoo sarkofagi-sanan alkuperästä seuraavaa:
Etymologia
ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'
Saman selityksen antaa esimerkiksi Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/sarcophagus
(Greek sarx, “flesh,” and phagein, “to eat”)
---religious and folkloristic ideas may have been... |
| Venäläisille sotilaille oli sanottu: teidät otetaan vapauttajina vastaan ja teidän päälle heitetään kukkia kun menette Ukrainaan. Tämä sama on toistunut II… |
198 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-... |
| Mistä saa ostaa teokset: TUHARI KUIHAILEE, SAARI TAITO TÖRKIÄN KOLOKON KORIAA ( kaskut vetelinjoki laaksosta) |
218 |
|
|
|
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).
Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).
Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni... |
| Olen Kolilla. Tarvitsen kotimaisen "Peruna" -elokuvan DVD:n. Mistä saan sen heti ja nyt. |
175 |
|
|
|
Meillä Vaara-kirjastoissa ei tähän hätään ole Peruna-elokuvaa vapaana, vaan kaikki DVD:t ovat lainassa, ja varausjonossa on tällä hetkellä 13 asiakasta. Kirjastosta elokuvan siis saisi nopeiten varaamalla, mutta siihenkin menisi aikaa tovi jos toinenkin.
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11659095
Lieksan kirjastoauto käy Kolilla 4 viikon välein, seuraavan kerran 28.3. Kirjastoauto kuljettaa Kolille tulevat varaukset Kolin siirtokokoelmaan. Kolin koululla sijaitseva siirtokokoelma on avoinna asiakkaille tiistaisin klo 18-20. On hyvä muistaa, että Vaara-kirjastojen asiakkaana voi valita varauksen noutopaikaksi minkä tahansa Vaara-kirjaston, eli esimerkiksi Juuan kirjaston.
Kannattaneekin siis suunnata katsastamaan lähialueiden... |
| Miten pitkään varauksen tuleminen kestää Joensuusta Lieksaan |
117 |
|
|
|
Tällä hetkellä maakuntakuljetukset kuljettavat aineistoa Lieksan kirjaston ja Joensuun pääkirjaston välillä pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin. Riippuen varauspäivästä ja esim. mahdollisista poikkeusaikatauluista Joensuussa vapaana oleva kirja voi saapua Lieksaan jo parin vuorokauden tai enimmillään yleensä noin viikon sisällä varauksen teosta. Muualta maakunnasta varatun aineiston matka Lieksaan kestää yleensä vähän pitempään.
Varauksen tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastosta omista varauksista tai ottamalla yhteyden kirjastoon.
Varatun aineiston saapumisesta saa (omista asetuksista riippuen) tekstiviestin ja/tai sähköpostiviestin tai kirjeen.
Lisää voit lukea esim. täältä: https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana |
| Millaista on nykyinen venäläinen ja itäblokin kaunokirjallisuus? Mitä uudempaa suomeksi käännettyä kaunokirjallisuutta on? Ketkä ovat suosittuja kirjailijoita? |
414 |
|
|
|
Venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran kirjallisuussivuilla: Venäläisen nykykirjallisuuden diginäyttely.
Ko. sivustolta löytyy mm. Tomi Huttusen napakka video Venäläinen nykykirjallisuus 5 minuutissa.
Sivusto esittelee 12 venäläistä nykykirjailijaa: Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Sentšin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tšižova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin. Siinäpä jo useampi nimi, joiden kautta venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua.
Seuraavaksi listattuna (suomeksi käännettyä) kirjallisuutta ja kirjailijoita entisen Neuvostoliiton maista, oivana apuna oli mm. Kirjavinkit.fi -sivusto josta... |
| Oliko hovinainen Marie-Thérèse-Louise de Savoie-Carignan myös prinsessa? |
217 |
|
|
|
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-... |
| Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… |
343 |
|
|
|
Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.
Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.
Kommenttien mukaan osa... |
| Montako eri versiota kappaleesta "Maalaismaisema" on levytetty ja ketkä kaikki ovat levyttäneet sen? |
718 |
|
|
|
Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi,... |
| Kuka tai mikä on Tugarin? |
226 |
|
|
|
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen. Ihmeseppiä... |
| Diskataanko cheerleadingjoukkue, jos siinä on kilpailusarjaan vuoden liian vanha cheerleader? |
108 |
|
|
|
Suomen Cheerleadingliiton sivuilta löytyvät säännöt sanovat mm. seuraavaa:
2.1 Osallistumisoikeus
Jokaisen kilpailijaksi ilmoitetun henkilön tulee ilmoittautumisvaiheessa olla edustuskelpoinen siinä sarjassa ja joukkueessa, johon hänet on ilmoitettu. (ks. liiton siirtomääräykset)
5.5 Yleiset rangaistukset
Ikäraja- ja muut osallistumissäännöt - hylkäys
6 SARJAMÄÄRÄYKSET
Kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön perustuvaa sarjajakoa.
Ikärajoista voi lukea lisää täältä: https://scl.fi/kilpailutoiminta/ikarajat/
Sääntöjä voisi tulkita niin, että ikärajarikkeestä tulee hylkäys, mutta varman vastauksen saanee lajiliitosta kysymällä: https://scl.fi/liitto/yhteystiedot/ |
| Kalevalassa esiintyy Annikki. Onko hän Ilmarisen vai Lemminkäisen sisko? Kahdennessatoista runossa hänet esitetään Lemminkäisen sisarena. ”Hämääkö” sisar-sana?… |
814 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet korvaskullat,
viiet, kuuet vyöllisvitjat:
Annikki tulkitaan Ilmarisen sisareksi. (Lähde: https://... |
| Miten evoluutio on johtanut siihen, että miehillä kasvaa vanhemmiten karvoja kaikkialla muualla, paitsi päässä, missä niistä olisi eniten hyötyä? |
2277 |
|
|
|
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen... |
| Onko ollut olemassa roomalaisia luonnontieteilijöitä? Ovatko he kaikki olleet kotoisin Kreikasta. |
234 |
|
|
|
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman... |
Kysy kirjastonhoitajalta