Keitä olivat saamelaisia muinoin piinanneet tsuudit? Tarkoittiko nimitys ketä tahansa idästä tullutta pahaa ihmistä, vai oliko kyseessä joku etninen tms… 4240
13.2.2012
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Mikä, mitkä ovat saamelaisissa nimipäivissä niitä nimiä, joissa on kirjaimia, joita ei ole suomen kieliopissa, kuten esim on laita 22. tammikuun päivän… 1338
23.1.2012
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Eikö vastaaja tunne LUHA- sanalle merkitystä sivukatos navetassa, riihessä tms. Voisiko johtua saamen "laavu"- sanasta ( tai ruotsin louvve)? Täälä… 2060
21.12.2011
"Suomen sanojen alkuperä" etymologisen sanakirjan mukaan:
LUHA 1 = (Häme, paik. Lounais-Suomen itämurteet; tav. mon. LUHAT)
’kangaspuiden liikkuva osa, johon pirta kiinnitetään, KLUHAT (Satakunta),
KLUVAT(Lounais-Suomi, Uusimaa, Etelä- ja Keski-Suomi)
< nykyruotsi klove, murteissa klåva; ’pihti’ (muinaisruotsi klovi,
muinaisnorja klofi ’haara, haarukka, halkaistu puutikku, pihti’)
LUHA 2 = ’riihen puimahuone’ ks. luuva
LUUVA = (Agr, Länsi-Suomi, ei Pohjois-Suomi), LUVA, LUHA ’riihen puimahuone’
Nykyruotsi loge, murt. lo, love, lugge, muinaisruotsi loofve, muinaisnorja
loe, lo, nykynorja laave; muoto LUHA näyttää lainautuneen muita aiemmin.
Skandinaavinen laina pohjoissaamessa LOAVVA
Álgu-tietokannassa tai sanakirjoissa ei löydy...
Löytyykö Teiltä Luhkan kaavoja käsittelevää kirjaa Kittilän kirjastossa ? 2782
10.2.2011
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Bures, oaccu go dappe vastadusaid samegillii maiddai? Livccii gal soma ja avkkalas! Mun dat aiggusin diehtit ahte gos lea Suoma stuorimus samegiel girjerajus … 424
4.1.2011
Stuorimus sámečoakkaldat Suomas lea dappe Roavvenjárggas, Suoma sápmelaš speciálagirjerájus Lappi-ossodagas, Lappi eanangoddegirjerájus. Mis leat buot šládjat, nu diehto- go fiktiivvágirjjit ja eará materialat nugo dvd, cd, ja buot sámegielat.
Sámedikkis ii leat vel girjerádju muhto boahttevuođas Sájaš-viessus
doaibma Anára girjerádju. Ohcejogas ja Anáris leat gielddagirjerádjut ja erenomážit Ohcejoga girjerájus lea buorre sámečoakkaldat. Siida-museas lea giehtagirjerádju iige sii luoikka daid.
Don sáhttat luoikkahit girjjiid du láhkagirjeráju bokte ja galggat sis jearrat olugo máksá. Mii sáddet girjjiid du girjerajosii doppe matta-Suomas, dat váldá dušše moadde beaivvi.
Asiakas on lukenut pari vuotta sitten kirjan, tässä tietoa: kirjailija asui erakon luona lapissa, ja kirjoitti hänestä kirjan. Erakko kutsui itseään keisariksi… 1108
16.11.2010
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Mitä Suomutunturi tarkoittaa? Siis mitä sana suomu tarkoittaaa tunturin nimenä? Onko se saamelainen sana vai mistä se tulee? 728
16.7.2010
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Mistähän johtuu, että Inarinjärven silokallioiden pinnat eivät ole liukkaita kuten esim. Helsingissä. Mahtaako syynä olla veden puhtaus tai veden kylmyys, niin… 970
26.5.2010
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
Etelän media kirjoittaa, että "Auf Wiedersehen Finnland" tulipalokuvat ovat Rovaniemen palosta. Kuka niitä siellä filmasi? Olin luullut, että palokuvat, joita… 759
12.4.2010
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Minä vuonna Utsjoen kirjasto täytti 110 vuotta? 765
12.4.2010
Kirjasto on perustettu 1882 ja se täytti 110 vuotta vuonna 1992. Kirjaston silloinen johtaja Pirjo Pieski on kirjoittanut kirjastosta lyhyen historiikin.
Kulkeeko Kemijärven Räisälän kylässä Suomun lähellä pyöräilyreitti? (Opasmerkit ruskealla pohjalla?) 259
12.4.2010
Kemijärven Räisälän kylässä Suomun lähellä kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti päällystetyllä ja päällystämättömällä ajoradalla ja myös pätkä päällystetyllä ja päällystämättömällä pyörätiellä.
Pyöräily GT: Karttasarja pyöräilyyn.- Helsinki, 2005
Pyöräilijän tiekartta.-Helsinki: Karttakeskus, 1998.
Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Kemijärvin Infon kanssa
Löytyykö Sallan kunnasta tai jostain muualta Aittaselän retkeilyreitin karttaa, joka kulkee mm. Kemijärven Räisälän kylän tuntumassa? 815
12.4.2010
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Haluaisin tietoa turvekammin rakentamisesta. Turvekammihan on saamelaisten pysyvämpään asumiseen rakentama majoite, eräänlainen kodan ja talon välimuoto. 3033
8.1.2010
Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta
perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948).
Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82.
Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa!
Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi
Ystävällisin terveisin
Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi,
Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Kysyisin lietelannan levityksestä ja siihen liittyvistä säädöksistä. Levityksen älkeisistä toimenpiteistä direktiiviä tai ohjetta. Mistä näitä tietoja saa… 1317
27.5.2008
Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä löytyy pihahaulla lietelan* seuraava asetus: Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30.6.2000/646
Asetuksen 14 §:ssä on säädöksiä lietelannan levityksestä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646#L1P14
Maa- ja metsätalousministeriö sivulla olevalla haulla voidaan etsiä aiheesta tietoa. Haulla lietelan* saadaan neljä artikkelia. http://www.mmm.fi/hakutulos.html.stx
Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.2008 asetusmuutoksen,
jossa päätetään kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen ehdoista. Yksi näistä säätelee lietelannan sijoittamista peltoon.
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/...
Saisinko tietoa kirjailija Jorma Nenosesta kun en netistä löydä?!? 1031
23.11.2007
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Kuka kirjoitaanut runon Sankarihauta 1452
29.10.2007
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu osa 2 ja Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa.
Mistä löytyisi äänite: Hämähäkki (1968) ep Esittäjä Ponsiluoma Tarja. Lp:llä on kappale Mozart Wolfgang Amadeus: Laulu laineilla. Julkaisija Scandia sep 228 1829
15.10.2007
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…) mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Miten sanotaan saameksi Minä rakastan sinua. 9648
24.9.2007
"Mun ráhkistan du" on lause pohjoissaameksi.
Muut suomen saamenkielet ovat inarin- ja koltansaame.
Entä onko John Erling Utsin kertomus Sömnlös i Sapmi käännetty suomeksi? 1067
24.9.2007
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Tervehdys! Työyhteisössämme heräsi mielenkiinto selvittää sanan vieska syntyperää. Vastaukseksi olemme saaneet, että se on poron talvinen jäkäläkuoppa. Mutta… 814
18.9.2007
Vieska-sanan alkuperää on selvitetty varsin perusteellisesti Ylivieskan kirja nimisessä teoksessa s. 35-36, josta seuraavia lainauksia.
Vieska-sanan alkuperästä on esitetty useita teorioita. Viessoa- eli viessata -verbi tarkoittaa miettiä, tuumia. Toisen teorian mukaan Viessominen on myös sauvomistapa, jolla asukkaat tulivat Ylivieskaan ja Alavieskaan.
Kolmas teoria lähtee siitä, että Ylivieskan alueella ennen asuttamista liikkuneet lappalaisetja heidän poronsa olisivat jättäneet maastoon jälkiä, joista seutu olisi saanut sittemmin nimensä. Vieska-sana näet tarkoittaa poron kaivamaa jäkäläkuoppaa, paikkaa jossa poro kaivaa jäkälää ja aluetta missä porolauma on laiduntanut. Kalajokilaakson oloissa vieska on tarkoittanut poropolkua tai...
