| Olen yrittänyt etsiä kirjaston hausta oppaita reitittimistä ja niiden asentamisesta. Reitittimellä tarkoitan tässä yhteydessä tietoliikennetekniikkaan… |
1111 |
|
|
|
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä... |
| Mistä tulee sukunimi Johansson? |
2796 |
|
|
|
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
|
| Voisitko kertoa Niina -nimen ja Maarit - nimen historiasta ja alkuperästä? |
6534 |
|
|
|
Molemmista nimistä on kerrottu jo aiemmin tässä palvelussa. Ne löytää kirjoittamalla arkistohakuun sanat 'niina etunimet' tai 'maarit etunimet'.
Tässä kuitenkin vielä tietoa nimistä.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se... |
| Etsin esittäjää ja kappaleen nimeä lauluun, jonka sanat menevät näin: Rakastan, jokaista päivää rakastan niin elämää. Täyttyneen luulen unelman josta niin mä… |
1744 |
|
|
|
Kyseinen laulu on Anneli Pasasen esittämä Rakastan jokaista päivää. Laulu löytyy seuraavilta Anneli Pasasen levyiltä:
Rakastan jokaista päivää (1977), lp-levy ja kasetti
Parhaat (2004), cd-levy
|
| Kuka oli kirjailija Eero Salola? voisitko kertoa hänestä jotakin tietoja |
1982 |
|
|
|
Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) synt. 1.6.1902 Perniössä, oli lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän toimi Helsingissä mm. kansakoulun opettajana, pitkään Helsingin yliopiston suullisen esitystaidon opettajana ja opettajana Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Helsingin työväenopistossa. Lausuntataiteilijana hän esitti mm. Tulenkantajat-ryhmän lyriikkaa. Hän on ansioitunut myös nuorisokirjallisuuden alalla mm. laatimalla lapsille suunnatun Kalevala-lyhennelmän sekä toimittamalla useita runokokoelmia lapsille ja nuorille. Ehkä tunnetuin hänen teoksistaan on kansansatuvalikoima Hölmölän kylä (1960, uusin painos 2000). Salola sai opetusneuvoksen arvonimen 1962. Eero Salola kuoli 1989.
Lähteet:
Kuka kukin on... |
| Haluaisin tiedustella voiko toisen kunnan kirjastokortilla laineta toiselta paikkakunnalta? Omistan itse Iitin kunnankirjaston kirjastokortin mutta pystynkö… |
2028 |
|
|
|
Koko Kymenlaakson alueella sama kirjastokortti käy kaikissa yleisissä kirjastoissa. Iitin kirjaston kortilla voi siis aivan hyvin asioida Kouvolan kaupunginkirjastossa.
Myös kirjastoaineiston kuljetus toimii Kymenlaaksossa. Voit tilata kirjan esim. Kouvolasta Iittiin. Tämä maksaa vain varausmaksun verran (1 e aikuisten aineiston osalta). Lainat voi myös palauttaa maksutta toiseen kirjastoon kuin mistä ne on lainattu. Aineiston kuljetuksessa ovat mukana kaikki muut Kymenlaakson yleiset kirjastot paitsi Virolahden ja Miehikkälän kirjastot.
|
| Etsin Ingrid Rosellin vuonna 2000 julkaistua teosta ISBN 9163099357. Se näyttäisi olevan Ruotsissa joissakin Tukholman kirjastoissa. Voiko sen kaukolainata… |
783 |
|
|
|
Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
|
| Minkälaisia kirjastopalveluita voi käyttää vieraalla paikakunnalla? Voiko esim. varata soittohuoneen käyttöönsä? Pitääkö kirjastokortin haltijan asua… |
1037 |
|
|
|
Kouvolan kirjaston kirjastokortin saa vaikka vakituinen asunto olisi muussa kunnassa. Kortin haltija voi käyttää kaikkia kirjaston tarjoamia palveluita. Pianohuonetta voi siis myös käyttää. Ensimmäinen kortti on ilmainen mutta jos kortti häviää, tilalle annetaan uusi 2€:n maksusta.
Lue lisää Kouvolan kirjaston nettisivulta
http://www.kouvola.fi/palvelut/kirjastojatietopalvelut.html
|
| Haluaisin spostiini Lauri Pohjanpään runon: Oli ruuhessa poika ja koukkuhun se sylkäs' kokonaisuudessaan. Minulla on muistissa osia siitä, mutta harmittaa kun… |
1790 |
|
|
|
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
|
| Olisiko nellin-pidä musta kii nuotteja??? tarvitsen kipeästi!? |
3507 |
|
|
|
Nuotit tähän kappaleeseen löytyvät seuraavasta teoksesta:
Esa-Markku Juutilainen, Lukion musa, osa 2, (2006).
|
| Olisin kysellyt mistä juontaa nimi Anni-Mari ja Jere ja milloin on nimipäivät!? Kiitos |
1637 |
|
|
|
Kysymykseesi on vastattu jo aikaisemmin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=89662a09-305…
Annin nimipäivä on 9.12., Marin 2.7. ja Jeren 26.6.
|
| Mistä löytyy tietoa Haminan varuskunnasta ja nykyisestä varuskuntakerhost ex upseerikerho ex komentajan virka-asunto? |
1041 |
|
|
|
Haminan varuskunnasta on olemassa historiateos:
Martti Rela, Hamina varuskuntakaupunki, osa 1 (2003) ja osa 2 (2006). Teos kattaa varuskunnan historian perustamisesta aina 2000-luvulle. Sisältää laajan lähdeluettelon.
Nykyisestä varuskuntakerhosta tietoa löytyy kerhon omalta kotisivulta http://www.haminanvaruskuntakerho.fi/. Yhteydenottoja varten sivulla on palautelomake, myös sähköpostia voi lähettää.
|
| Haluaisin tietää mihinkä tyylisuuntaan Leena Landerin romaani Tummien perhosten koti sijoittuu? Tarvitsisin tietoa äidinkielen tutkielmaa varten |
2294 |
|
|
|
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
|
| Mikä on sanan leskenlehti etymologia; Liittyykö se kevääseen 1918? |
6355 |
|
|
|
Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860.
Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi.
Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan.
Lähteet:
Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007.
Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin... |
| Mikä Pertti Niemisen runo nimeltään: "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa pyysit viemään jätesäkin pois Kun sinä osaat sen homman sanoit" Runon kirjoittaja ja… |
1814 |
|
|
|
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
|
| Löytyykö kirjastosta kirjaa tai onko tilauksessa: Nokia - vuodet - Mitä johtamisesta voi oppia. Anne-Liisa Palmu Joronen Atena Kustannus |
769 |
|
|
|
Kyseinen kirja on vasta tulossa Kouvolan kirjastoon, mutta siihen voi jo tehdä varauksen, joko netin kautta http://kouvola.kirjas.to/ itse tai pyytää kirjastossa virkailijaa tekemään.
|
| Kuka on sanoittanut kappaleen Oi kallis kotimaa? Milloin ja missä se on ilmestynyt ensimmäisen kerran? |
4854 |
|
|
|
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli... |
| Olen lukenut kirjasarjan nimeltä fushigi yuugi ja ihastuin sen tarinan kerrontaan. Siinä oli seikkailua ja romantiikkaa hyvällä huumorilla höystettynä. Sekä… |
1810 |
|
|
|
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
|
| Miten kirjoitetaan oikein kirjaston johtaja? Siis kyseessä virkanimike, eli "kirjaston johtaja" vai kirjastonjohtaja? |
1460 |
|
|
|
Ammattinimikkeenä näkyy olevan käytössä yhteenkirjoitettu muoto "kirjastonjohtaja". Esim. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus KVTES käyttää yhteenkirjoitettua muotoa.
Lisätietoja yhteen vai erilleen kirjoittamisesta löytyy kielioppaista, esim. Terho Itkosen Uusi kieliopas.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa tästä: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
|
| Sipilän kartanon historia. Sijaitsee Janakkalassa, mutta enempää en ole juuri saanut tietoa selville. Olen etsinyt Janakkalan historia kirjastakin tietoa… |
7892 |
|
|
|
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http... |
Kysy kirjastonhoitajalta
