| Mistähän saisin käsiini tämän artikkelin! A. Di Vita, M. Ricciardi: L'anfiteatro ed il grande teatro romano di Gortina. Annuario della Scuola archeologica di… |
634 |
|
|
|
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
|
| Haluaisin tietää Miila-nimestä, mitä se tarkoittaa? Ja mistä se tulee? Kiitos |
3382 |
|
|
|
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
|
| Löytyykö suomi-ruotsi-suomi sanakirjaa, jossa on rakennusalan sanastoa. |
3171 |
|
|
|
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
|
| Mistä on lähtöisin sukunimi Mettala? |
1055 |
|
|
|
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
|
| Haluaisin tietoa Heljä Liukko-Sundströmin työmenetelmistä. |
742 |
|
|
|
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
|
| Minkä ikäisille goosebumps- kirjat on tarkoitettu? Olen ostamassa joululahjaksi ko. kirjaa ja haluaisin tietää, minkä ikäisille ovat soveliasta luettavaa. |
6273 |
|
|
|
Kysymyksesi herätti keskustelua kirjastomme lastenosaston työntekijöiden keskuudessa, ja leikillisesti joku tokaisikin, etteivät Goosebumpsit ole soveliaita minkään ikäisille lukijoille. No, emmehän me aivan näin tiukkapipoja ole. Kirjojen sankarit ovat siinä 12-vuotiaita, joten ehkä paras kohderyhmä on kahdentoista molemmin puolin, mutta nuorempienkin tiedetään lukevan Goosebumpseja. Olennaisempaa on ehkä tietää jotain lahjan saajan persoonallisuudesta, nauttiiko hän kauhusta ja jännityksestä vai pitääkö enemmän toisenlaisista aiheista.
Epäilyksiä sarja on herättänyt mm. ahdistavien aiheittensa takia, ja siksi, että aina tarina ei pääty onnellisesti eikä paha saa palkkaansa. Kirjat ovat kuitenkin kirjastoissa todella ahkerasti lainattuja... |
| Mistä saisin tietoa Ilkka Remeksen avioliitosta ja perheestä?? Tarvisin tausta tietoa tutkielmaan. |
1615 |
|
|
|
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
|
| Teen tutkielmaa Anni Swanista. Mistä löytyisi hyviä lähteitä/tietoa hänestä? Toinen kysymys: mitä kirjallisuutta kirjoitettiin hänen aikanaan eli joskus 1890… |
1127 |
|
|
|
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
|
| Mistä saisin käsiini kaupunkikartan Sharm El Sheikistä? |
819 |
|
|
|
Kaupunkikarttaa ei taida saada Suomesta, Karttakeskus vastasi, että heidän valikoimissaan ei ole.
|
| Onko muita Francois Rabelais'n kirjoja käännetty suomeksi kuin "Suuren Gargantuan hirmuinen elämä" ja "Pantagruel Dipsodien kuningas"? Lähinnä etsin "kolmatta"… |
686 |
|
|
|
Francois Rabelais julkasi viisi kirjaa, joista viimeisin tosin ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vain osia näistä teoksista on suomennettu. Ne ovat mainitsemasi Pantagruel ja Gargantua. Muuta ei suomennettuna löydy.
|
Kysy kirjastonhoitajalta