| Joskus 90-luvun keskivaiheilla Jyväskylässä oli pieni ympäristökeskus nimeltään Kammi ja siellä minulle tulivat tutuksi vuosikymmenen muotisanat kuten… |
216 |
|
|
|
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on? |
| Mistä on maisema, joka on kuvattuna suomalaisessa yhden euron kolikossa kruunapuolella? |
257 |
|
|
|
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190. |
| Minulla varaus joka päättyy 13 2 ,mutta en pääse sitä hakemaan.Voiko varauksen muuttaa viele esim kuukauden päähän? |
83 |
|
|
|
Jos varaus on jo noudettavissa, ota yhteyttä Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakaspalveluun sähköpostitse, puhelimitse tai chatin kautta: Kirjastot | Keski-Finna Voimme lainata varauksesi ennen sen erääntymistä valmiiksi kirjastokortillesi. Voit noutaa kortillesi lainatun aineiston asiakaspalveluaikoina palvelutiskiltä. Lainalle tulee vain 2-4 viikon laina-aika, riippuen aineistosta ja varausjonosta.
Jos olet vielä varausjonossa, varauksen voi itse keskeyttää eli jäädyttää toistaiseksi tai määräajaksi esim. loman ajaksi. Tämän voi tehdä kirjautumalla verkkokirjastoon ja menemällä omissa asiakastiedoissa kyseisen varauksen kohdalla kohtaan "muokkaa".
|
| Onko Linnea Larsson, Paidasta housut kirjaa |
76 |
|
|
|
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi. |
| Mikä on Ontarion KOLMANNEKSI suurin kaupunki? |
108 |
|
|
|
Ontarion kolmanneksi suurin kaupunki on Mississauga. Kaupungin väkiluku on lähes 800 000.
Mississauga Population 2023 (worldpopulationreview.com) |
| Voinko tilata kirjoja esim. Kuopiosta Jyväskylään ? |
83 |
|
|
|
Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole Keski-kirjastojen omissa kokoelmissa. Täältä löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja tilauslomakkeen:
Kaukopalvelu | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Voit myös tilata aineistoa Kuopion Varastokirjastosta:
Kirjaudu verkkokirjastoon (keski.finna.fi), tee tiedonhaku. Jos aineistoa ei löydy Keski-kokoelmasta, voit etsiä sitä Varastokirjastosta. Valitse Varastokirjasto (Kuopio) - välilehti ja katso mitä haullasi löytyy Varastokirjastosta. Tarkemmat ohjeet: Asiakkaan opas | Keski-Finna
|
| Oppilaani valitsi romaanityöhön Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä, onhan hän sellainen itsekin. Kokonaisuuteen kuuluu myös etsiä kahdesta eri lähteestä tietoa… |
161 |
|
|
|
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna. |
| "Ei sellaista ammattia, jossa ei voisi uutta luoda..." Sinne päin meni muistaakseni Johannes Linnankoskeen yhdistetty sitaatti. Miten se kuuluu täsmälleen tai… |
100 |
|
|
|
Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa. |
| Miten voin varata ns. ennakkoon jo teille tulleita, tai tulossa olevia kirjoja? Onko sellainen mahdollista |
114 |
|
|
|
Kirjastot tilaavat ison osan suurien kustantajien uusista kirjoista jo hyvissä ajoin ennen niiden ilmestymistä kustantajien antamien ennakkotietojen pohjalta.
Kirjasta voi tehdä varauksen, kun kirjan tiedot näkyvät verkkokirjastossamme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Asiakas saa noutoilmoituksen aikanaan, kun kirja on ilmestynyt, saapunut kirjastoon ja saatu lainauskuntoon.
Jos kirja on jo ilmestynyt, eikä sitä näy verkkokirjastossa, voi kirjaa kysyä kirjastosta tai tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Tiedot hankintaehdotuksesta ja linkki lomakkeeseen Asiakkaan opas | Keski-Finna |
| Mikä on ja miten toimii lainattava kausikortti teatteriin? |
186 |
|
|
|
Jyväskylän pääkirjastossa on lainattavana kaksi kaupunginteatterin kausikorttia. Kausikortti lainataan pääkirjaston 1. kerroksen infopisteeltä palveluaikoina. Kortti myös palautetaan samaan paikkaan. Lainaukseen tarvitsee oman Keski-kirjastojen kirjastokortin ja todistuksen henkilöllisyydestä. Esim. ajokortti käy. Asiakas voi lainata molemmat kortit, jos ne ovat vapaana.
Kausikortin voi lainata viikoksi kerrallaan. Kortin laina-aikaa ei voi jatkaa eikä korttia voi varata. Verkkokirjastosta voi tarkistaa, onko kortti lainassa ja mikä sen eräpäivä on. Kortit käyvät teatterin omatuotantoisiin esityksiin. Korttia voi käyttää laina-ajan sisällä yhteen tapahtumaan. Kausikortti vaihdetaan näytäntökohtaiseen lippuun teatterin lippukassalla. Lipun... |
| Mistä löytäisin Aarno Ranisen sovittaman Ihanaa se ois-biisin nuotit Seija Simola lauloi |
74 |
|
|
|
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja... |
| Kirja: Arthur Osborne "Ramana Mahrshin opetuksia" Suomentaja on Ossi Viskari Kuka on Ossi Viskari? Onko hänellä yhteistietoja? |
80 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin |
| Miksi sanassa isänpäivä on yksikön genetiivi mutta sanassa äitienpäivä monikon? |
109 |
|
|
|
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy. |
| Https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset_Ruotsissa Kuuluvatko tuohon kategoriaan myös suomenruotsalaisten Ruotsissa saamat lapset? |
70 |
|
|
|
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia. |
| Onko Suomen saamelaisperuskouluissa pakko opetella sekä suomea että ruotsia? |
158 |
|
|
|
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1… |
| Monikovuotinen peruskoulu Ruotsissa on? |
87 |
|
|
|
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
|
| Millä muuttolinnulla muuttomatka on pisin? |
142 |
|
|
|
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
|
| Mikä on Espanjan suurin järvi? |
91 |
|
|
|
Espanjan suurin järvi on Zamoran.
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Tarkemman vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-espanjan-suurin-jarvi |
| Onko kunkin ihmisen virallinen syntymäkunta Suomessa automaattisesti se kunta, jossa hän on syntynyt vai hänen äitinsä synnytyksenaikainen kirjoillaolokunta? |
559 |
|
|
|
Syntymäpaikkakunta määräytyy sen mukaan, missä lapsen äidin kotikunta sillä hetkellä on.
Lähde: Tiesitkö tämän: Syntymäpaikka on aina äidin kotikunta | Yle Uutiset |
| Onko KAIKISSA Suomen korkeakouluissa pakko opetella ruotsia? |
165 |
|
|
|
Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola... |
Kysy kirjastonhoitajalta
