| Haluaisin siirtää muutaman vanhan VHS-videon datamuotoon. Olisiko tämä jossakin Jyväskylän kirjastoissa mahdollista? |
1577 |
|
|
|
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
|
| Luen kirjaa Porko: Sotasankari vastoin tahtoaan. Siinä kerrotaan, kuinka suomalaiset kuuntelivat venäläisten sähkötystä. Käytettiinkö venäjänkielessä samoja… |
436 |
|
|
|
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
|
| Millainen lautapelivalikoima teillä on? |
323 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on lautapelejä sekä lasten- että aikuistenosastolla. Aikuisten kaikki pelit on lainattavia, lasten peleistä lähes kaikki. Valikoimaan voi tutustua verkkokirjaston puolella hakutermillä lautapelit
www.keskikirjastot.fi
Jos hakuun tulee lautapeleistä kertovia kirjoja, voi rajaustermiä esine klikkaamalla sulkea kirjat pois. Hakutermit lautapelit aikuiset tuo näkyviin aikuistenosaston lautapelit. Niitä on 15. Loput ovat lasten pelejä.
|
| Yritin etsiä vastausta mutta en löytänyt sitä, joten kysyn täältä. Milloin julkaistaan uusi 50 euron seteli? Onko se tänä vuonna? Kiitos, jos löydätte… |
757 |
|
|
|
Hei!
Uuden 50 euron tarkkaa julkaisuajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
Euroopan keskuspankin sivuilla https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/europa/html/index.fi.html sanotaan näin:
"Uuden sarjan muiden setelien tarkka liikkeeseenlaskuajankohta päätetään ja ilmoitetaan myöhemmin".
Helsingin sanomien nettisivulta: http://www.hs.fi/talous/a1447307281727
löytyi Suomen Pankin rahahuolto-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen haastattelu, jossa hän toteaa näin:”Uudet viisikymppiset otetaan käyttöön runsaan vuoden kuluttua, ei kuitenkaan välttämättä vielä vuonna 2016” (Talous 25.11.2015)
Tämän tarkempia tietoja en onnistunut löytämään.
|
| Sanomalehti Turun Sanomissa oli selostus 23.11.1941 suoritetusta sankarivainajien siunaustilaisuudesta. Mistä saisin kopion ko selostuksesta? |
530 |
|
|
|
Turun Sanomat lehteä löytyy mikrofilmattuna tuolta ajalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta (käyntiosoite: Seminaarinkatu 15 (B-rakennus), 40100 Jyväskylä.
Mikrofilmatut sanomalehdet
luetaan mikrofilmien lukutilassa, Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa, 3. kerros.
Kopioivalla mikrofilminlukulaitteella voi tulostaa mikrofilmatuista lehdistä kopioita maksutta itse.
Kannattaa soittaa kirjastoon ensin (Tietopalvelut, puh. 040 024 7463) ja varmistaa, pitääkö mikrofilmitilaus tehdä etukäteen.
|
| Luen tässä Suomen Urheilulehteä vuodelta 1919. Otsikolla "Talvikisain urheiluvälisenäyttelyn suksiosasto" kerrotaan näyttelyn arvosteluperusteista. Suksipuun… |
691 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
|
| Milloin ja minkä nimisinä on ilmestynyt vanhimmat ruotsi-suomi "fraasisanakirjat", siis semmoiset joissa on nykyisten matkailijasanakirjojen tapaan käytännön… |
624 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
|
| Ei kelpaa mihinkään, jos kelpaa vain itselleen. Mitä tämä Voltairen lause tarkoittaa? |
554 |
|
|
|
Voltairen ajatuksen ” Ei kelpaa mihinkään, jos kelpaa vain itselleen” selvittämiseksi tarvittaisiin Voltaire-tutkijan apua. Seuraava vastaus koottiin kirjastonhoitajien yhteistyönä.
Sitaatti löytyy Voltairen tekstistä Septieme discours sur la vraie vertu, todellista hyveestä.
https://books.google.fi/books?id=ayoHAAAAQAAJ&pg=PA60&lpg=PA60&dq=Septi…
Siinä käsitellään uskonnollista kieltäymystä ja erakkoutta tai eristäytymistä. Siitä huolimatta, että on hyvä keskittyä uskonnollisiin ajatuksiin ja on hyödyksi itselleen, on kuitenkin parempi olla hyödyksi myös muille. Samassa yhteydessä Voltaire siteeraa "rakastakaa jumalaa, mutta rakastakaa myös kuolevaisia".
Ja edelleen: valistusaatteeseen kuuluu ajatus siitä, että ihmisen on... |
| Etsin tietoja isotädistäni ja hänen elämästään Viipurissa lääninsairaalan sairaanhoitajana. Täti oli syntynyt jo 1800-luvun puolella ja siirtyi eläkkeelle… |
906 |
|
|
|
Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916.
Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.:
http://www.genealogia.fi
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm
http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa... |
| Tapani Kansan levyttämä laulu KAUEMPAA JA KAUEMPAA: mistä maasta peräisin, kuka säveltäjä, kuka alkuper sanoittaja, millä kielellä? |
1399 |
|
|
|
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://viola.linneanet.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
|
| En ole vielä netistä löytänyt opetusvideota, jossa näytetään, miten rukilla kehrätään. Mistä löytyisi? |
364 |
|
|
|
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla... |
| Olisin kiinnostunut löytyykö mistään 80-luvulla tv:stä tullutta Nicholas Nickelby sarjaa (oli siis 8 1/2 tuntia kestänyt näytelmä joka kuvattiin televisiolle… |
450 |
|
|
|
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
|
| Vanhassa pronssiriipuksessani on leima ST finland, hand made. Mistä saisin tietoa tekijästä ja korun arvosta? |
650 |
|
|
|
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
|
| Soiva Soppa -lastenlaulukirja on useassa Suomen kirjastossa. Siitä on nyt ilmestynyt CD-levy syksyllä 2015. Minne voisi ilmoittaa asiasta, että halukkaat… |
831 |
|
|
|
Hyvin monet Suomen yleisistä kirjastoista hankkivat aineistonsa BTJ:n tai Kirjavälityksen kautta. Näiden kautta siis voi saada hyvän kattavuuden eikä tarvitse tarjota joka kirjastolle erikseen. Ohjeita kustantajille, BTJ: http://www.btj.fi/btj-yrityksena/tuotteet-palvelut/kustantajien-valitys…, Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kustantajat.jsp?contentPage=HAN…
|
| Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? |
1400 |
|
|
|
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen... |
| Tiedustelisin löytyykö sukunimestä Dyring mitään tietoa. Isoisäni-isä on ollut suvun vanhimpien kertoman mukaan sukunimeltään Dyring ja se on muutettu… |
462 |
|
|
|
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset... |
| Mistä löydän seuraavat nuotit: Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie Pete Johnson: The dive bomber boogie Sammy Price: Goin´ back home Pete Johnson: Shuffle… |
368 |
|
|
|
Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie kappaleen nuotit on nuottijulkaisussa Todd Lowry: Best of blues piano ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Muihin kysymiisi kappaleisiin ei löydy nuottia Keski-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista kirjastoista.
Voit varata yllämainitun nuotin kirjautumalla kirjastokortillasi (+ salasana) KESKI verkkokirjastoon(www.keskikirjastot.fi) tai soittaa musiikkiosaston numeroon: 014-2664115.
|
| Löytyisiköhän jostain runoa apteekista tai apteekkarista? |
1399 |
|
|
|
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
|
| Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (pykälässä 4) sanotaan, että: "ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään… |
859 |
|
|
|
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy... |
| JKL:n kirjastojen sivuilla kerrotaan, että pääkirjastolla voi varata käyttöön DVD-laitteita katselua varten, mutta katsoa voi vain sellaisia videoita, joita… |
557 |
|
|
|
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures... |
Kysy kirjastonhoitajalta
