| Missä Dean Koontzin kirjassa "pahis" kerääntyy kasaan - minun muistaakseni roskista ja puitten lehdistä, tyttären mukaan rotista? Olen yrittänyt etsiä kirjojen… |
206 |
|
|
|
Pedon merkki ja rotista. |
| 14v saisi alkaa hoitaa itse omat kirjastovarauksensa ja lainojen uusimisensa. Tähän asti kaikki on tehty minun tunnuksillani, vaikka lapsella on oma kortti… |
182 |
|
|
|
alle 15-vuotiaan kortilla pitää olla tosiaan huoltaja, joka siis viime pelissä on vastuussa huollettavan lainoista/maksuista. Lapsen kortille voidaan kyllä antaa nelinumeroinen salasana, millä hän voi uusia lainansa verkkokirjastossa ja tehdä varauksia. Salasanan saa asioimalla jossakin Keskikirjastojen siis esim. Jyväskylän kirjastoissa asiakaspalvelupisteessä. |
| Uimalla Suomesta Ahvenanmaalle |
254 |
|
|
|
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen vuonna 2015. Heidän... |
| Pyytäisin suosituksia suomen- tai englanninkielisistä scifi-kirjoista, joiden teemana on avaruusmatkailu ja siihen liittyvät erillisyyden ja kaipuun tunteet… |
162 |
|
|
|
Suosittelemme muun muassa näitä:
Adrian Tchaikovsky: Children of time ja Children of ruin
Andy Weir: Project Hail Mary
Alistair Reynoldsin kirjat
Becky Chambers: A long way to a small angry planet (ja jatko-osat)
Nnedi Okorafor: Binti
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Baoshu: The Redemption of Time (ei Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainan voi tilata maksutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista)
|
| Onko oikeakätinen yleensä oikeajalkainen? |
637 |
|
|
|
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä ja korvaisuudessa.... |
| Mitkä kirjastot eivät ole mukana Finnassa ja ovatko / eivätkö ne ole tulossa mukaan? |
192 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
|
| Onko koiraspuolisilla kärpäsilläkin siitin? |
141 |
|
|
|
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007) |
| Useilla verkkosivuilla siteerataan Snellmanin sanoja "KANSA, JOKA UNOHTAA KAATUNEET SOTURINSA, UNOHTAA OIKEUKSISTAAN ENSIMMÄISEN – VAPAUTENSA". Kukaan ei… |
152 |
|
|
|
Hei, Snellmanin kirjallinen tuotanto on valtavan laaja, joten kyseisen sitaatin etsiminen on hyvin työlästä ja hidasta, eikä lähde ole vielä selvinnyt.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi kokoaa yhteen Snellmanin kirjoittamat dokumentit: kirjeet, luennot, lausunnot, sanomalehtikirjoitukset, teokset.
Hakutoiminto auttaa tiedon etsinnässä. |
| Miten voin tarkistaa että tietokannassanne olevat email-tietoni ovat ajantasalla? |
96 |
|
|
|
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot). |
| Asuuko Kajaanissa nyt yhtään kansanedustajaa? |
94 |
|
|
|
Eduskunnan nykyisessä kokoonpanossa on yksi kajaanilainen kansanedustaja, Raimo Piirainen.
https://raimopiirainen.fi/ |
| Puhuuko joku nykyään latinaa äidinkielenään? |
294 |
|
|
|
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi. |
| Tarvitsen aloittelijan oppaita, kirjoja tai osto-oppaita kaiuttimien sekä vahvistimien toiminnasta ja hankinnasta musiikin kuuntelua varten henkilölle joka ei… |
119 |
|
|
|
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta. |
| Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi varannut kirjastosta ajan tietokoneelle, jotta voin käydä netissä. Nyt en tiedä enää miten se aika varataan? |
130 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä. |
| Tarvitsen suomen- tai englanninkielisiä kirjoja miten älykkyysosamäärätestien kuviopäättelytestit suunnitellaan. Haluan oppia luomaan kuviopäättelytestejä. |
179 |
|
|
|
Suosittelemme tätä kirjaa Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista:
Kuuskorpi, Taina & Heikkinen, Juho: Psykologiset testit ja testaukset (Luovin, 2014)
Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjastosta:
Fletcher, Richard & Hattie, John: Intelligence and intelligence testing (Routledge, 2011)
Stanovich, Keith E.: What intelligence tests miss: the psychology of rational thought (Yale University Press, 2009)
Stobart, Gordon: Testing times: the uses and abuses of assessment (Routledge, 2008)
Haslam, Nick: Introduction to personality and intelligence (SAGE Publications, 2007)
Lisää teoksia löytyy kirjastojen tietokannoista hakusanalla älykkyystestit. Linkki Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-tietokantaan. |
| Kirjassa Pusu, purkka & puucee kerrotaan, että aikoinaan uskottiin kiroilun lisäävän onnettomuusvaaraa ja kun onnettomuus oli tapahtunut, epäiltiin, että joku… |
128 |
|
|
|
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen kirotulle. Kirouksen "vastakohta... |
| Etsin nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen Noin kello seitsemän. Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki |
121 |
|
|
|
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa osoitteissa kansalliskirjasto.fi, ... |
| Lukemani mukaan Tapio Rautavaaralla on/oli kolme tytärtä. Elävätkö kaikki he vielä? |
272 |
|
|
|
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi. |
| Vanhat juna- ja linja-autoaikataulut 1920-luvulta noin 1950-luvulle kiinnostavat. Tällä hetkellä kaipaan tietoa Hangosta kesäkuussa 1944 lähtevistä junista. |
774 |
|
|
|
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat |
| Paljonko tyypillisen aikuisen miehen pää tyypillisesti painaa? Entä tyypillisen aikuisen naisen? |
1157 |
|
|
|
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/ |
| Onko kaikissa metodistisissa yhteisöissä käytössä lapsikaste? |
101 |
|
|
|
Metodistit hyväksyvät sekä lapsi- että aikuiskasteen. Hätäkastetta metodistit eivät käytä, sillä he uskovat lapsen olevan syntyessään Jumalan lapsi.
Lähde: Kristuksesta osalliset : Suomen evankelisn-luterilaisen kirkon, Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan oppikeskustelut (Kirkkohallitus, 2010) |
Kysy kirjastonhoitajalta
