| Mikä on vanhin nykyinen itsenäinen valtio? Ruotsi? |
570 |
|
|
|
Kiinaa pidetään vanhimpana, sen syntyhistoria juontaa vuoteen 1523 ekr.
https://www.stat.fi/tup/suomi90/tammikuu.html |
| Mistä on tullut liudennusta tarkoittava sana muljeerata? |
118 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.) |
| Sukulaissuhteista: Ovatko isän ja äidin puolelta olevat serkut mitään sukua toisilleen? Heidän vanhemmilleen on sukuun liittävät nimiä: nato, lanko, käly, kyty… |
240 |
|
|
|
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Miten kirjoitetaan äidinkielellisesti oikein seuraava lause: "Haluatko saada turpaasi niin että hampaita irtoaa?" Siis mihin kohtaan laitetaan pilkut, vai… |
318 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96 |
| Concierto de Aranjuez Paco de Lucian esittämänä |
99 |
|
|
|
Hei,
Joaquin Rodrigon kitarakonsertto Concierto de Aranjuez löytyy kokonaisena Paco de Lucian esittämänä vuonna 1991 julkaistulta äänitteeltä (Philips 510301-2). Cd-levy on saatavilla kaukolainaan Pieksämäen, Varkauden ja Vihdin kirjastoista. Löydät lisätietoja kaukolainaamisesta verkkokirjastosta: Asiakkaan opas | Keski-Finna. |
| Luovutetun Karjalan maataloussiirtoväki sijoitettiin sodan jälkeen niin, että eri kuntien väki tuli Helsingistä ja Jyväskylästä katsoen suunnilleen samaan… |
141 |
|
|
|
Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin.
Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä.
Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004) |
| Jyväskylän yliopistolla ja Vapaa-ajattelijain liitolla on hyvin samantapaiset logot. Kumpi logo oli ensin? |
134 |
|
|
|
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)PAT - Tiedotteet (ateistit.fi) |
| Mikä on numeroni, jolla haen Kaupunginkirjastosta varaamiani teoksia, kiitos? |
128 |
|
|
|
Kun varaamasi teos on noudettavana, sinulle tulee viesti (valintasi mukaan joko tekstiviestinä tai sähköpostina), jossa varauksen noutonumero näkyy. Numero on asiakaskohtainen eli se pysyy aina samana.
Jos sinulla on lisää kysyttävää, olethan yhteydessä Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakaspalveluun p. 014 266 4123 tai chat-neuvontaan verkkosivulla www.keskikirjastot.fi. |
| Mökiltämme varastettiin kauan sitten tavaraa, myös veljeni (oppi)koulun lukukirja, luultavimmin 1950-luvulla painettu; ainakin tuolloin käytettiin koulussa… |
142 |
|
|
|
Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?
|
| Ovatko Ruotsin kruunusetelit samankokoisia? |
133 |
|
|
|
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm. |
| Voiko olla olemassa joki, joka laskee merestä pois? |
246 |
|
|
|
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290 |
| Onko Suomenmaassa työntekijällä oikeus pitää kaikki viisi lomaviikkoa peräkkäin lomakaudella? |
119 |
|
|
|
Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
|
| Pääseekö Keskikirjaston kautta lukemaan kansallisbiografian teoksia? |
68 |
|
|
|
Ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole enää Kansallisbiografian lisenssiä käytössä, eikä sitä luultavasti ole muissakaan Keskikirjastoissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Kansallisbiografia, mutta etäkäyttöä varten vaaditaan opiskelutunnukset. Yliopiston kirjastossa voi luultavasti paikan päällä käyttää Kansallisbiografiaa. En saanut sieltä vielä vastausta. Tässä yliopiston kirjaston yhteystiedot: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi)
|
| Missä sijaitsee Juice Leskisen hauta? |
249 |
|
|
|
Juice Leskinen on haudattu Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle.
Lähde ja lisätietoja: https://yle.fi/a/3-10980859
|
| On päivä pilvinen ja sateleepi vettä puro solisee ja usva peittää maan nälkä suonissaan muuan kulkujätkkö |
58 |
|
|
|
Tätä runokatkelmaa ei löytynyt ikävä kyllä mistään. |
| Onko Suomen kaikissa ammattikouluissa pakollista ruotsin kielen opetusta? |
196 |
|
|
|
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp… |
| Mikä on ensimmäinen ikäluokka, jonka suomalaisista on pääosa opiskellut kouluss ruotsia? |
125 |
|
|
|
Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen yläasteilla (nyk. yläkoulu) peruskoulun myötä. Peruskouluun siirryttiin Lapissa 1972 ja viimeisenä pääkaupunkiseudulla 1977. Ruotsin kieltä opiskeltiin yläasteen seitsemänneltä luokalta alkaen eli kaikki n. 13-vuotiaat suomalaiset opiskelivat ruotsin kieltä vuoden 1977 syksystä alkaen. Tämän mukaan vuoden 1964 ikäluokka oli ensimmäinen ruotsin kieltä opskellut ikäluokka.
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte… |
| Kuinka hyvin suomenruotsalaiset osaavat suomenkieltä? Taidoissa lienee eroja ikäryhmien ja kotiseudun mukaan. Mitä muita eroja? |
235 |
|
|
|
Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan.
Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta.
Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan.
Hufvudstadsbladetin artikkelissa puhutaan siitä, minkä... |
| Kupittaan Saven seinälautasessa on signeraus SU, kuka tuo henkilö mahtaa olla ? Mikä mahtaa olla seinälautasen arvo ? |
170 |
|
|
|
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
|
| Minkä rotuisia koiria tyypillisimmin käytetään huumekoirina? |
250 |
|
|
|
huumekoirat ovat usein labradorinnoutajia. Huumekoirina käytetään muidenkin rotujen koiria, ja periaatteessa se voi olla minkä rodun koira vain, kunhan rodun ja yksilön ominaisuudet sopivat työhön. |
Kysy kirjastonhoitajalta
