Jyväskylä

Tilaa aihepiirin Jyväskylä RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

1775 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Monikovuotinen peruskoulu Ruotsissa on? 89 Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin. Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa  
Millä muuttolinnulla muuttomatka on pisin? 142 Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin. lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint… Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri. lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/  
Mikä on Espanjan suurin järvi? 93 Espanjan suurin järvi on Zamoran. Kysymykseen on vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Tarkemman vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-espanjan-suurin-jarvi
Onko kunkin ihmisen virallinen syntymäkunta Suomessa automaattisesti se kunta, jossa hän on syntynyt vai hänen äitinsä synnytyksenaikainen kirjoillaolokunta? 584 Syntymäpaikkakunta määräytyy sen mukaan, missä lapsen äidin kotikunta sillä hetkellä on.  Lähde: Tiesitkö tämän: Syntymäpaikka on aina äidin kotikunta | Yle Uutiset
Onko KAIKISSA Suomen korkeakouluissa pakko opetella ruotsia? 168 Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola...
Kuinka suuri suhteellinen osuus ruotsia äidinkielenään puhuvista ihmisistä on suomenruotsalaisia? 156 Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.  lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…  
Raipparangaistuksien yhteydessä vanhassa oikeudenkäytössä puhutaan aina "parista raippoja". Esim. 15 paria raippoja. Oletan että tämä tarkoittaa 15x2= 30… 140 Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää.
Mitä tarkoittaa "ykkösosoitteeton"? Ainakin joskus aiemmin tätä merkintää näki mainoksissa yms. ilmaisjakeluissa. Mistä tuo termi on peräisin? 90 Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset. Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Onko Homer Simpson ihminen? 176 Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus  
Tarkoittaako termi peruskoulunopettaja (yhteen kirjoitettuna) vain peruskoulun luokanopettajaa? 102 Kielitoimiston sanakirjan mukaan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/peruskoulunopettaja?searchMode… peruskoulunopettaja tarkoittaa sekä peruskoulun luokan- että aineenopettajaa.
Onko joku saanut Freudenthal-mitalin useammin kuin kerran? 176 Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.  
Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella? 599 Ruotsissa kielten nimet kirjoitetaan pienellä. https://fi.wikibooks.org/wiki/Ruotsin_kieli/Kansalaisuuksia_ja_kieli%C3…
Mitä eroa on kielikylvyllä ja kielisuihkulla? 116 Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan. Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa. Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen. Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
Opiskeliko vuonna 1955 syntyneistä suomalaisista valtaosa vähintään yhtä vierasta kieltä? 186 Kansakoulut saivat vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vain oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin. Vuonna 1955 syntyneet kuuluvat siis vuosikertaan, jonka kouluaikana uudistus tuli voimaan ja vieraiden kielten opiskelusta tuli näin ollen pakollista ja vähitellen yhä yleisempää kaikkialla Suomessa paikkakunnasta riippumatta.  
Mikä on vanhin nykyinen itsenäinen valtio? Ruotsi? 544 Kiinaa pidetään vanhimpana, sen syntyhistoria juontaa vuoteen 1523 ekr.   https://www.stat.fi/tup/suomi90/tammikuu.html
Mistä on tullut liudennusta tarkoittava sana muljeerata? 115 Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä". Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Sukulaissuhteista: Ovatko isän ja äidin puolelta olevat serkut mitään sukua toisilleen? Heidän vanhemmilleen on sukuun liittävät nimiä: nato, lanko, käly, kyty… 230 Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista. Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Miten kirjoitetaan äidinkielellisesti oikein seuraava lause: "Haluatko saada turpaasi niin että hampaita irtoaa?" Siis mihin kohtaan laitetaan pilkut, vai… 306 Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.  Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
Concierto de Aranjuez Paco de Lucian esittämänä 95 Hei, Joaquin Rodrigon kitarakonsertto Concierto de Aranjuez löytyy kokonaisena Paco de Lucian esittämänä vuonna 1991 julkaistulta äänitteeltä (Philips 510301-2). Cd-levy on saatavilla kaukolainaan Pieksämäen, Varkauden ja Vihdin kirjastoista. Löydät lisätietoja kaukolainaamisesta verkkokirjastosta: Asiakkaan opas | Keski-Finna.
Luovutetun Karjalan maataloussiirtoväki sijoitettiin sodan jälkeen niin, että eri kuntien väki tuli Helsingistä ja Jyväskylästä katsoen suunnilleen samaan… 136 Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin. Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä. Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004)