| Miten menee kuukausien aikaruno, joka alkaa " Tammi-, helmi-maaliskuus on päivää - - - |
482 |
|
|
|
Hei,
Tarkoittanet tätä:
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
tämä on Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta |
| Mikä on Jouhkimow -sukunimen alkuperä? Mistä tämä suku on tunnettu? |
329 |
|
|
|
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…... |
| Kirja, jota etsin on lastenkirja tai ehkä nuortenkirja. Luin sen joskus 2012-2015 alakoulussa |
108 |
|
|
|
Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
|
| Nelosella pyöri vuonna 2002 ohjelma Ongelmia paratiisissa. Muistatteko sen englanninkielistä nimeä? Palaakohan sekin vielä telkkariin tai Youtubeen? |
125 |
|
|
|
Hei,
Sarja on kanadalainen ja sen alkuperäinen nimi on Paradise Falls. Näitä vanhoja sarjoja tuskin tulee uudestaan Suomen kanaville. Asiaa voi tietysti kysyä suoraan Nelosen ohjelmistosta vastaavalta. |
| Miten paljon James Pattersonin Alex Cross -sarjan kirjoja on suomennettu teoksen "Paha Mary" jälkeen? |
249 |
|
|
|
Hei,
Suomentaminen lopetettiin tuohon kirjaan. Varmaan syy oli kirjojen myynnin pienentyminen. |
| Löytyykö Kalevalan linnuista kattavaa teosta? Kalevalan sanakirjoissa on paljon viitteitä, mutta ei kaikkia. |
134 |
|
|
|
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
|
| Onko Amalia Rodriguesin kappaleesta Maria Rita cara bonita tehty suomenkielistä versiota? |
90 |
|
|
|
Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina. |
| Tänään puolin seitsemän ohjelmassa Mia Nuutila lausui ihanan runon? Kenen ja minkä nimisen? Kosketti ja kauniisti lausui. |
279 |
|
|
|
Kyseessä on puolalaisen runoilijan Tadeusz Rozewiczin runo "Toive". Se löytyy kokoelmasta "Ja niin edelleen" ja on lainattavissa Vaara-kirjastoista. |
| Mistä löydän tiedot, mitä lauluja elokuvassa Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja laulettiin? Näin elokuvan toisaalla, enkä pääse siihen enää käsiksi. Netissä ei… |
343 |
|
|
|
Hei,
Kattavimmin kotimaisten elokuvien tiedot löytyvät KAVIn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Elonet-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki Suomalaisen kansallisfilmografian tiedot, mm. tekijätiedot, juonikuvaukset, elokuvan vastaanotto ilmestymisaikaan, esitystiedot, palkinnot, musiikki, ikärajatiedot jne.
Tässä linkki tuon kysymäsi elokuvan tietoihin:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1582654
Ulkomaisista elokuvista parhaiten tietoa löytynee ainakin yhdysvaltalaisen elokuvan osalta iMDb-tietokannasta (Internet Movie Database ; imdb.com) |
| Löytyykö kirjaa ”Liian kiltti mörkö”. Luin sitä 1980-luvulla lapsilleni ja nyt ois kiva lukea lapsenlapsille? |
57 |
|
|
|
Hei,
Tarkoitat varmaan Ines Lappalaisen kirjaa Liian mukava mörkö, joka ilmestyi Lasten oma kirjastokerho -sarjassa (Sanoma, 1980). Kirja löytyy Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastosta ja jos krijan haluaa omaksi, löytyy sitä nettidivareista. |
| Osaatteko sano milloin Suomessa (tai mitä kuningas-tai keisarikuntaa se nyt olikin) ruvettiin yleisesti luopumaan savupirteistä ja alettiin käyttämään … |
316 |
|
|
|
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin... |
| Kuka naisartisti mahtoi laulaa ”Sellaista elämä on” YLE Suomessa keskiviikkona 28.2.2024 n. klo 13:50? |
117 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä on Yle Areenan ohejlmatietojen mukaan Lea Laven. |
| Onko Rudyard Kiplingin runoa The Seal Lullaby suomennettu? Mistä sen voisi löytää? |
157 |
|
|
|
Hei,
Runo löytyy ainakin Kiplingin teoksesta Viidakkokirjat (WSOY, 1965).Runo on sivulla 77 "Valkoinen hylje" tarinan alussa.
Otavan v. 1990 painoksesta (nimellä "Intian viidakoista") tuo alkuruno on näköjään jätetty pois. |
| Kysyisin kirjaa jonka on kirjoittanut mies, joka pohtii sattumaa tai onnea. Oli myös käymässä Suomessa ja hänestä oli lyhyt haastattelu myös jossain tv… |
183 |
|
|
|
Tämä lienee Paul Auster. Kävi Suomessa 2017 uuden 4 3 2 1 -kirjansa markkinointikiertueella. Ylen jutussa (https://yle.fi/a/3-9806746) on maininta ystävän kuolemisesta salamaniskun seurauksena ja miten se on vaikuttanut kirjailijaan ja hänen teoksiinsa.Kirjailijan teokset Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590425170 |
| Lain mukaan etunimen pitää olla vakiintunut samalle sukupuolelle, eli pojan ja tytön nimiä ei lähtökohtaisesti saa sekoittaa. Ks. https://www.finlex.fi/fi/laki… |
200 |
|
|
|
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,... |
| Miksi ei ole olemassa yhdenmukaisia pölypusseja imureihin, vaan jokaiseen malliin on erilaisia? |
119 |
|
|
|
Hei,
Kysymys on aiheellinen ja pölypusseja ostavalle usein mieleen tuleva kysymys. Pölypusseille ei ole sovittu standardia kuten monille muulle (mm. kännykän latureille). Toki sama pussi sopii, kuten pakkauksesta käy ilmi moneen malliin.
Toki pölypusseillekin on kehitetty valmistajien omia standardeja. Ainakin S-Bag-standardi (Standard-Bag), joka on käytössä Electroluxin ja Philipsin imureissa. Tosin näissäkin on eroja, miten hyvin ne sopivat kuhunkin malliin. Voimme vain odotella, jos esim. EU:n tasolla aletaan ajaa standardia pölypusseille, mikä olisi käyttäjien, ympäristön ja valmistajienkin kannalta paras ratkaisu. Toki kriteerien sopiminen on pitkällinen urakka, että uusi standardi olisi tasapuolinen valmistajille. |
| Kenen runosta on Kun eilen illalla mä nousin portaita näin siellä miehen joka ei kuitenkaan ollut paikalla. Ei ollut tänäänkään, voi miten saisi hänet pois… |
202 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä on käännös William Hughes Mearnsin runosta Antigonish (kirjoitettu 1899).
Runon alku kuuluu alkukielellä:
"Yesterday, upon the stair,
I met a man who wasn't there!
He wasn't there again today,
I wish, I wish he'd go away!"
Tunnetaan myös nimellä "The little man who wasn't there", jonka on levyttänyt mm. Glenn Miller. |
| Onko teillä tietoa, onko ruotsalaisen laulajan Sonja Aldénin kappaletta Du är allt koskaan suomennettu? Kiitos! |
157 |
|
|
|
Hei,
Valitettavasti näyttäisi, ettei sitä ole suomennettu. Uskoisin, että tieto löytyisi, kun on kuitenkin kohtuullisen tuoreesta kappaleesta kyse. |
| Millaista aineistoa talletetaan Kansallisarkiston alaiseen saamelaisarkistoon? Ja mistä voin löytää saamelaisarkiston nettisivut? |
228 |
|
|
|
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset... |
| Koska sana "jyväjemmari" on tullut suomen kielessä käyttöön? |
443 |
|
|
|
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000. |
Kysy kirjastonhoitajalta