Joensuu

Tilaa aihepiirin Joensuu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

911 osumaa haulle. Näytetään tulokset 861–880.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka on kirjoittanut kirjan "Salatut Elämät -Miia&Saku"??? 749 Kirjan on kirjoittanut Katri Manninen.
Marianne Williamson:Palatkaamme rakkauteen, onko Ihmeiden oppikurssi suomennettu? 2429 Marianne Williamsonin kirja perustuu siis A course in miracles -julkaisuun, joka on alunperin kolmena eri teoksena ilmestynyt itsensä kehittämisen kurssi. Ensimmäisen kerran se ilmestyi 1976 ja se on käännetty useille kielille. Williamsonin kirja on suomennettu ja ilmestynyt 1993, mutta A course in miracles -julkaisua ei ole suomennettu niin kuin kirjan loppusanoissa s. 335 kerrotaan. Englanninkielisenä yhtenä niteenä se löytyy maakuntakirjastoista Espoosta ja Lahdesta sekä Helsingin kaupunginkirjastosta: A course in miracles : the text, workbook for students and manual for teachers. 1985. Muuta tietoa "Ihmeiden oppikurssista" ei löytynyt.
Hoitoisuusluokituksesta psykiatriassa, mitä tahansa tietoa teoriat,mallit, käyttöönotto, tulosten raportointi,menetelmät 1554 Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus. Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä: Raappana, Tuula Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998> Luulisin, että näistäkin on hyötyä: - Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000 - Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000 - Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999 - Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati...
Miten lainan uusiminen on mahdollista? 1907 Jos haluaa uusia lainoja tulematta niiden kanssa kirjastoon, se on mahdollista internetin kautta tai puhelimitse. Joensuun kaupunginkirjaston atk:lla lainattuja lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan ensin Aineistotietokanta ja sitten Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Klikkaamalla hiirella vasemmassa reunassa...
Kuinkahan mahtaneekaan mennä kokanaisuudessaan tämä hienonhieno runo "Joka ainoa neito rukoilee, tee Jumala kauniiksi minut tee"? Ja onkohan tämä Lauri Viidan… 1854 Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Voisitko kertoa Kirsti Mannisesta? (missä on opiskellut, teokset..yms). Vast.pian! 1444 Internetistä Makupalojen kautta löytyy kirjailijaesittelyjä osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm Kirsti Mannisesta (kirjoittanut myös nimimerkillä Enni Mustonen)löytyvät tiedot: Kirsti Manninen on syntynyt 22.10.1952 Seinäjoella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta v. -71, jonka jälkeen aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Mannisen lisensiaattityö (FL 1979) Matti Kuusi - kansakunnan unilukkari julkaistiin kirjana vuonna -84. Filosofian tohtoriksi Manninen väitteli v. -87 aiheenaan Ollista Bisquitiin, Ylioppilaslehden pakinat 1913 - 1968. Kirsti Manninen on tuottelias kirjailija ja tutkija. Vuodesta 1988 hän on toiminut kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa....
Kerätäänkö musiikin, lähinnä suomalaisten levyjen lehtikritiikkejä samalla tavoin kuin kirja-arvosteluja? Tällaiselle palvelulle olisi todella käyttöä, mutta… 873 Suomalaisen musiikin arvosteluja löytyy ARTO- ja ALEKSI-viitetietokannoista. Niiden indeksoitavien lehtien luettelot löytyvät yleisten kirjastojen kotisivun kautta: http://www.kirjastot.fi/ kohdasta tietokannat. Joensuun kaupunginkirjastossa ALEKSI-CD-ROM on käytössä myös asiakkaille. WWW-ALEKSISSA on myös sanomalehtiartikkeleita. Joensuun kaupunginkirjaston Käkönen-viitetietokannasta löytyy aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joihin sisältyy joitakin arvostelujakin pohjoiskarjalaisesta musiikista. Mm. sanomalehti Karjalainen kuuluu indeksoitaviin lehtiin. Systemaattisesti ei musiikkiarvosteluja ole kuitenkaan kerätty, mutta nykyisin tietokantaan viedään myös musiikkiin liittyviä artikkeleita systemaattisemmin kuin aikaisemmin. Käkösen...
Lazzarellan sanat ja soinnut 2694 Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta: Hitit : iskelmän 50-luku Suosittuja ikivihreitä 2. Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Mitä allergikon pitäisi tietää hammastahnoista? 2544 Eeva-Liisa Sainion artikkeli Hammastahnat ja allergia lehdessä Allergia 1994:6, s. 26-27 sisältää tietoja hammastahnojen allergiaa aiheuttavista aineista. Sama artikkeli on ilmestynyt myös Suomen hammaslääkarilehdessä v. 1995 numerossa 5 s.256. Lehdet ovat Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjaston varastossa ja sitä voi lainatakin viikon laina-ajalla. Eeva-Liisa Sainio käsittelee hammastahnojen terveysvaikutuksia myös kahdessa muussa julkaisussaan : Hammastahnat : koostumus ja terveydellinen haitattomuus /Eeva-Liisa Sainio, Marja Koskikallio, Kuluttajavirasto, 1993 ja Valkaisevat hammastahnat : koostumus ja turvallisuuden selvitys / Eeva-Liisa Sainio, Kuluttajavirasto 1999. Näitä ei ole Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta...
Miten EU on vaikuttanut Espanjan viiniluokitteluun? 1059 Alkoholijuomien käsikirja 1 kertoo viinien laatuluokittelusta ja sisältää taulu-kon, jossa näkyy, miten espanjalainen laatuluokitus vastaa Euroopan yhteisön luokituksia. Kirjan uusin 5. korjattu painos on vuodelta 1995, käytettävissäni oli valitettavasti vain vanhin painos. Lisäksi kirjassa kerrotaan maittain laatuluokituksista, sekä espanjalaisista että chileläisistä, jotka olivat toisen kysymyksesi aiheena. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta löytyi pari espanjalaisia viinejä käsittelevää sivua. J.Kontusen sivut sisältävät tietoja Espanjan viinialueista ja niille annetuista luokituksista. S-kanavan Viinimaa-sivuilla kerrotaan erityisesti Riojan alueen laatuluokituksesta http://www.s-kanava.net/ruokamaailma/viinimaa/...
Voinko itse uusia lainauksia netin välityksellä ? Jos voin, niin miten se tapahtuu ? 1266 Joensuun kaupunginkirjaston lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Kun uusinta on tehty, sen onnistumisen voi tarkistaa painamalla Reload/Päivitä-painiketta. Lainan voi uusia viisi kertaa, ellei teoksesta ole varauksia.
Kysyisin liikenteessä käytetystä puukaasulaitteista . Toimintaperiaate ym. kiinnostaa. 936 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun...
Mitkä kirjat olisivat hyviä lähdeteoksia suomalaista mytologiaa käsittelevää tutkielmaa varten? 3830 Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset: Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967 Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999 Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955 Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960 Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988 Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986 Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989 Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Mistä saa tutkimustietoa psykiatristen potilaiden omaisten kokemuksista, mielipiteistä psykiatristen avohoidon palvelujärjestelmistä 1990- luvulla? 2293 Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Haen nuottia (laulu+pianosäestys) Harold Arlenin kappaleesta Right as the Rain. Sanahaku tuottaa kappaleita,joissa esiintyy rain-sana, muttei juuri tätä … 748 Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi. Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Oisko jotain infoa venetsiasta? Olis kiva tietää siitä jotain. 726 Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Venetsian matkaoppaita, joissa on myös perustietoa Venetsian historiasta. Suomenkielisenä löytyvät: Jepson, Tim: Citypack Venetsia, 1999; Pocock, Tom: Venetsia, 1992; Venetsia (Berlitz-opas), 2.p. 1984, 3.p. 1990. Venetsiasta löytyy myös internetin kautta Italian sivuilta monenlaista tietoa. Helsingin kaupunginkirjaston Monikulttuurisen kirjaston sivuilta pääset eri maiden sivuille niin myös Italian ja sen kautta Venetsian sivuille osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/italy.htm . Suurin osa internetin kautta saatavasta tiedosta on kuitenkin englanninkielistä. Venetsian taidemuseoista löytyy artikkeli lehdestä: TAIDE 1999:4, s.62-63 (Rinne, Harri: Venetsia). Venetsian gondolista, jokiveneestä,...
Ruotsinkielistä paperialaan liittyvää sanastoa 1066 Puru: puuteollisuuden sanasto (1997) on monikielinen erikoisalan sanakirja, yhtenä kielenä ruotsi. Pappersordlista -nimisestä sanastosta uusin löytynyt painos on vuodelta 1992. Engström, Einar: Svensk engelsk tysk orbok: trä massa papper on ilmestynyt vuonna 1964. Kahta ensinmainittua on useiden maakuntakirjastojen kokoelmissa, viimeksimainittua ainakin Kouvolan kaupunginkirjastossa. Saatavuuden näkee esim. Kirjastot.fi palvelun etusivulta löytyvällä monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/ tai samalta sivulta löytyvien yksittäisten kirjastojen kokoelmaluetteloista. Yliopistonkirjastojen LINDA -tietokannasta köytyi Ezeyza-Alvear, Carlos: Grafisk & papperteknisk ordbok : svensk-engelsk, engelsk-svensk (1981). Kirjaston kaukopalvelu...
Minkänimisiä rentoutusäänitteitä on ilmestynyt CD:nä? Kaikki kiinnostaa, mutta myös "suggestiiviset" eri aiheisiin liittyvät, (ei kuitenkaan tupakointi… 1710 Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia rentoutusäänitteitä cd-levynä: AABOE, HENRIK BIRK : MUSIC FOR MOTHER & CHILD : TALES OF THE OCEAN Luokka 78.311 ANUGAMA (ESITT.) : SILENT JOY Luokka 78.89 ANUGAMA (ESITT.) : THE BEST OF ANUGAMA Luokka 78.89 AURA, WILLIAM (ESITT.) : PARADISE Luokka 78.89 BUNTROCK, MARTIN (SÄV.) : MEER Luokka 78.89 BUNTROCK, MARTIN (SÄV.) : PHANTASIE Luokka 78.89 CHERUBIN : FLOATING GENTLY Luokka 78.89 CHOROVAYA AKADEMIA : ANCIENT ECHOES Luokka 78.373 CLASSIC STRESSBUSTERS Luokka 78. FOREST RAINDROPS...
Haluasin tietää että mistä teoksista löytäisin rosvopaistista(hautapaistista)kertovaa aineistoa. koska teen lopputyön aiheesta enkä oikein löydä materiaalia. 2322 Vaikka sinulla on jo rosvopaistin valmistusohje niin annan löytämiäni kirjojen nimiä, joissa on ruokaohjeita rosvopaistin valmistamiseksi. Niissä saattaa olla myös tiedonjyväsiä ja kuvia, jotka liittyvät rosvopaistin historiaan ym. tietoa: Jaakko Kolmonen: Jaakon parhaat erikoiset. 1988. Jaakko Kolmonen: Jaakon riistakirja. 1994. Tässä on myös muita maahaudassa valmistettuja ruokia (maalintu, savilintu) kuin rosvopaisti. Jaakko Kolmonen: Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat. 2000. Tässä on karhunlihasta tehty rosvopaistin ohje. Kolbe, Pirkko: Kaiken maailman lammas. 1995. Rautonen, Markku: Luonnon ruokavuosi : rosvopaistista valkosipulisieniin. 1991. Sarola, Janne: Ruokaa avotulilla. 2000. Lehtiartikkeleita ei juuri löytynyt. Lammas ja...
Vanha norjalainen runo nimeltä Jaguaari, asiakas arvelee Henrik Ibsenin kirjoittamaksi. He ja Em -kokoelmissa on Digte, suomennettuja runoja löysin kaksi Aale… 1681 Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.