Joensuu

Tilaa aihepiirin Joensuu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

911 osumaa haulle. Näytetään tulokset 661–680.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin Koppolan sairaalatoiminnot lopetettiin? Paljonko talon potilasvahvuus oli viime vuosina? 1179 Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985. Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130. Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Onko tai milloin tulee Graalin vartijan jatko-osa? 1275 Moi! Graalin vartija on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Nuori temppeliherra -sarjasta. Kirja on julkaistu ja käännetty tänä syksynä. Silmäilin kirjailijan kotisivuja enkä löytänyt mainintaa jatko-osien aikatauluista. Kirjailijalla on julkinen sähköposti, jonne voit halutessasi osoittaa sarjaan liittyviä kysymyksiä englanniksi tietenkin. Yhteystiedot löydät netistä http://www.michaelpspradlin.com/ WSOY on kustantanut ensimmäisen osan, joka on käännetty suomeksi varsin pian ilmestymisen jälkeen.
Oke Peltonen on kirjoittanut sanat lauluun "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta". En kuitenkaan löydä sanoja kokonaisuudessaan. Löytyisikö tätä kautta? 7790 Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy. Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Onko saatavissa Leonard Blomfieldin (1883-1949), kielitieteilijä, teoksia? 592 Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Paljonko historiikkejä syntyy Pohjois-Karjalassa vuosittain? Mitkä ovat suosituimmat historiikkien aihealueet? 805 Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista. Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Polle, F:n kerrotaan sanoneen v. 1889: Wie denkt das Volk über die Sprache? - Onko saatavissa artikkeli tai lehti, jossa nämä sanat ovat? 194 Mieheltä löytyy tämänniminen kirja: Polle, Friedrich Wie denkt das Volk über die Sprache : Plaudereien über die Eigenart der Ausdrucks- und Anschauungsweise des Volkes Leipzig : Teubner, 1889 Kirja on ainakin Varastokirjastossa, josta voit kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Mistä teoksesta ilmenisi sellainen tieto, kuinka paljon maksoi pelto- ja metsämaa vuonna 1982 keskimäärin Kiteellä tai Pohjois- Karjalassa? 300 Maanmittauslaitos on julkaissut vuodesta 1982 lähtien kauppahintarekisteriä, jossa on mukana myös peltomaan ja metsien hinnan kehitys vuodesta 1982 lähtien maakunnittain graafisena käyränä. Kauppahintarekisteri löytyy internetistä Maanmittauslaitoksen sivuilta: http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=893 . Tilasto on olemassa myös painettuna nimellä Kiinteistöjen kauppahintatilasto, jota on eri vuosilta. Esim. Joensuun seutukirjastossa olevassa vuoden 2003 tilastossa näkyy hintakehitys vuodesta 1982 asti. Maanmittauslaitoksen ammattilaisen karttapaikasta on maksua vastaan tilattavissa myös tarkempia hintatietoja rajatulta alueelta, ks. https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/default.asp?id=609 .
Onko Goosebumps kirjoja saatavilla esim. Rantakylän kirjastosta tai Joensuun kaupunginkirjastosta? (lastenosastolta) 172 Kyllä on molemmista kirjastoista. Pääkirjaston lastenosastolla kirjat ovat kummitus- ja kauhukirjahyllyssä (84.kum) kirjoittajan sukunimen Stine kohdalla. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden webkirjasto Jokusesta http://jokunen.jns.fi/ esim. kirjoittamalla teoksen nimi -riville goosebumps ja klikkaamalla hae. Kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysellä lisää.
Kuka on Noomi Hebert? 1895 Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://fennica.linneanet.fi/ . Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per… Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425 Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Onko Videosaran dvd-elokuvia lainattavana Kontiolahden kirjastossa, esim. Unelmien huurremetsot? Entä muita suomalaisia erä- ja metsästyselokuvia? 1421 Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat: Tervastulilta teerihaukuille Tähtäimessä majava Kruunupäiden jäljillä Kaikien aikojen kyyhkyaamu Lumisten kairojen metsohaukut Hanhiaapojen kutsu Pystykorvan lintusyksy Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille Linnustajan eräsyksy Eränkäyntiä karhusaloilla Hanhia mereltä Näädänpyytäjät Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html . Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm. METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa [Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Kuka on kirjoittanut runon: Et Ole Sittenkään Yksin? 868 Löysin internetistä sivuston: Ajatus - nuoret taitelijat, josta löytyi tuon niminen runo. Sen on kirjoittanut nuori nainen nimimerkillä Blue Angel, hänen tietonsa löytyvät sivuilta, ks. http://www.ajatus.org/taiteilijat/blueange . Myös runo on siellä kokonaisuudessaan: http://www.ajatus.org/tekstit/blueange/etolesittenkaan .
Miten saan omakustanneromaanini kirjaston valikoimaan? 1100 Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla. Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Mitä sukunimi Hagert tarkoittaa ja mistä se on peräisin? Entä sukunimi Hiirisalmi? Pitäisi saada tietää kun en tiedä kumman nimen ottaisin....etunimestä sen… 4567 Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999. Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa. Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos...
Onko dvd:nä kitaran soiton opetusta? 2405 Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat Kitara: The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Olisiko Soittorasia ja Kuolema savolaiseen tapaan nimisiä elokuvia saatavissa kirjastosta videona tai dvd:nä? 1621 Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä. Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista. On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Löysin kirpparilta 50-luvun potkulaudan. Tarvitsisin entisöintiin uudet kumit vanteisiin. Tällä hetkellä laudassa on alkuperäiset, nokialaiset 8 1/2 tuuman… 649 Polkupyörien korjaus- ja huoltoliikkeistä voisi saada tietoa ja renkaita ostettua tai tilattua. Myös nettihuutokaupassa on tarjolla hyvin paljon kaikenlaista, sieltäkin voisi etsiä: http://www.huuto.net/fi/ .
Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? 4982 Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä. Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall. Tunnettu...
Onko Hammaslahdesta mitään historiikkia olemassa, ja jos niin onko teillä? Etsin tietoja 1800-luvulla eläneestä valtiopäivämies Pekka Leppäsestä (voi olla myös… 1243 Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä: Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen. Karjalainen 1955:Numero 246. Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Mitä/mikä on iiksi, esiintyy paikan etunimenä Iiksenjoki jne... 3848 Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä. Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11). Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut? Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Mietimme, että mikähän mahtaa olla sanan sievoinen etymologinen merkitys? 1788 Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'. Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.