Joensuu

Viimeisimmät vastaukset

911 osumaa haulle. Näytetään tulokset 561–580.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Olen pitkään etsinyt sen elokuvan nimeä, joka on kuvattu Suomessa joskus 60-luvulla, mutta joka on kuitenkin kokonaan englanninkielinen. En muista ollenkaan…	2997	31.1.2012	Vuonna 1965 valmistui David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Zivago, jonka Siperia-osuudet on kuvattu Suomessa Kolilla, Punkaharjulla ja Joensuussa Pyhäselän jäällä. Elokuvan pääosissa ovat Omar Sharif, Julie Christie ja Geraldine Chaplin. Tämä löytyy myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston luettelosta, jossa listataan elokuvia, jossa Suomi on kuvattu Venäjänä: http://www.kava.fi/elavan-kuvan-museo/arkiston-aarteet/suomi-venajana-e… . Kavan listassa on myös kaksi muuta 1960-luvulla osin Suomessa filmattua elokuvaa: Miljardin dollarin aivot / ohjaaja Ken Russell. 1967 ja Kremlin kirje / ohjaaja John Huston. 1969, jonka teatteriensi-ilta oli tosin vasta vuonna 1970. Kirjassa Outi Heiskanen: Tehtävä Suomessa : kotimaamme ulkomaisissa...
Mikä oli keskihinta metsähehtaarille maakaupoissa Pohjois-Karjalassa v. 1996?	1264	25.1.2012	Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari. Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista. Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
Kun uutinen kertoo, että tapahtumalla on "Virallisena suojelijana" -joku, yleensä tunnettu henkilö. Mikä on suojelijan merkitys, vastuu, tehtävä?	3771	23.1.2012	Virallinen = julkista valtaa edustava. Virallinen suojelija antaa suostumuksellaan nimensä tapahtuman tms. käyttöön, ja lisää näin arvovallallaan tapahtuman julkisuutta ja painoarvoa. Suojelija on asian takana ja kannattaa asiaa, jota tapahtuma edustaa. Ei hänellä ainakaan laissa määrättyjä velvollisuuksia ole. Hän on arvovaltainen symbolinen tukija. Lähteet: Nykysuomen sanakirja 3 : S-Ö. 1980. Kielitoimiston sanakirja 3. osa : S-Ö. 2006.
Millä perusteella kirjat jaetaan luokkiin? Miksi esimerkiksi Sugawara Takasuen tyttären kirjoittama Keisarinnan hovineidon päiväkirja on usein luokiteltu…	1315	3.1.2012	Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille. Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95. UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Etsin kuvitustyön taustamateriaaliksi kirjoja joista voisi katsoa mallia 50–60-luvun sisustuksesta, designista, elämäntyylistä, arjesta ja rakennuksista.	1868	13.12.2011	Seuraavissa kirjoissa on 1950- ja 1960-luvun sisustuksesta ym. yleensä ja Suomessa kuvitusten kanssa. SUOMALAISEN arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al. ; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila ... et al.] Helsinki : WSOY, 2010 (Kirjan artikkelit on julkaistu aiemmin teoksissa Täältä tulee nuoriso! ja Suomalaisen arjen historia, osa 4) SANKARUUS JA ARKI : SUOMEN 50-LUVUN MILJÖÖ : BUILDING FINLAND IN THE 1950S = HEROISM AND THE EVERYDAY / [PÄÄTOIMITTAJA = EDITOR-IN-CHIEF: RIITTA NIKULA] ; [KÄÄNNÖKSET = TRANSLATIONS: HILDI HAWKINS] HELSINKI : SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO, 1994 MARSH, Madeleine Miller's collecting the 1950s London : Miller, 1997 JACKSON, LESLEY THE NEW LOOK : DESIGN IN THE FIFTIES 1991 HUOKUNA, Tiina...
Onko teillä Birgit TH Sparren kirjaa "Hymy: Pariisilaisromaani". Suomentanut E.S.Louhio?	679	12.12.2011	Joensuun seutukirjastossa on kirjaa Joensuun pääkirjaston varastossa yksi kappale. Voit tehdä kirjasta hyllyvarauksen ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjastosi, jolloin kirja kuljetetaan sinne ja voit lainata kirjan sieltä tai tulla lainaamaan kirjan Joensuusta.
Onko venäläisillä kopeekan kolikoilla mitään arvoa? Löysin sattumalta remonttia tehdessäni seuraavanlaiset rahat: 5 kopeekkaa vm.1880, 3 kopeekkaa vm.1896, 1…	9144	31.10.2011	Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta. Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta. Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista: http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Mistä löytäisin tietoa yhteisömedia- sekä mikroblogipalveluista?	957	26.10.2011	Joensuun seutukirjaston kokoelmatietokannasta löytyy yhteisömediaan liittyvää kirjallisuutta mm. Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen , Tampere University Press, 2011 Uusi kultakausi : sinä ja me : miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä : pamfletti , WSOY, 2011 Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon : seniorin opas sosiaaliseen mediaan , Docendo, 2011 Aalto, Tuija: Löydy : brändää itsesi verkossa, Avain, 2010 Aalto, Tuija: Nettielämää : sosiaalisen median maailmat , BTJ, 2009 Li, Charlene: Verkkovalta : voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa , Tietosanoma, 2009 Salmenkivi, Sami: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0 , Talentum, 2007 Karjaluoto,...
Olen yrittänyt etsiä tietoa ihmisten/kuluttajien internetkäyttäytymisestä... Millä tavalla he etsivät tietoa ja mitä he hakevat verkosta. Olen törmännyt…	1566	25.10.2011	Joensuun seutukirjaston Jokunen -kokoelmatietokannasta löytyivät seuraavat intenetin käyttöä ja käyttötapoja käsittelevät teokset: Internetin käytön muutokset : tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 : tutkimuksen tuloksia,Tilastokeskus, 2009 Parjo, Lea: Tieto- ja viestintätekniikka arjessa : haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007, Tilastokeskus, 2008 Joensuu, Mika: Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2007 Nurmela, Juha: Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Tilastokeskus, 2007 Vertaiset verkossa : nettiäidit virtuaalihiekkalaatikolla / Terttu Munnukka, Irma Kiikkala ja Katri Valkama Teoksessa: Vapaaehtoistoiminta :...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta…	2611	18.10.2011	Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Mistä löytyisi nuotit Rauli Badding Somerjoen esittämään kappaleeseen Ilta-aurinko? http://www.youtube.com/watch?v=ie4aK62jCHQ&feature=related	2206	18.10.2011	Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta: Somerjoki, Rauli Badding Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja Love Kustannus, 1992 ISBN: 951-9377-30-1
Mistä löytäisin tietoa sähköpostimarkkinoinnista?	1515	14.10.2011	Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010, Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003. Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin. Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula: Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Joensuun kaupungissa, Sirkkalan puistossa(Hotelli Kimmelin takana, aivan Pielisjoen rantatöyräässä (vastapuolella jokea ent.Tyttölyseö) on vanhat kiviportaat…	1990	3.10.2011	Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen. Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan: "Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla." Karjalainen 2.6.2006, s. 19 (Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Olen tämän palvelun uusi käyttäjä ja kysyn että miten voisin varata kirjoja? Onko jossain lista varattavista kirjoista?	1220	3.10.2011	Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Liha alla, luu päällä. Mikä se on? Tämä kysymys lienee arvoitus.	1790	22.9.2011	Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu. "Liha alla, luu päällä, kulkee edes, kulkee taakse, kaksi sarvea päässä." = krapu Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy: Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985. Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Löytyykö Kuudes aisti -niminen teos?	886	9.8.2011	Uusin tällä nimellä julkaistu kirja on: Powell, Diane Hennacy Kuudes aisti : aivojen yliaistilliset mahdollisuudet Jyväskylä : Atena, 2010 Myös nämä ovat ilmestyneet samalla nimellä: Meller, Leo: Kuudes aisti [Helsinki] : Kuva ja sana, 1975 Rokka, Jukka Kuudes aisti : näkyjen ja ilmestysten maailmaa Helsinki : Kuva ja sana, 1962
Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'?	13280	3.8.2011	Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin. Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Etsin lastenkirjaa, jota päiväkodissa luettiin joskus 1990-luvun puolivälissä. Muistan tarinan hatarasti, mutta siinä seikkaili muistaakseni poika, joka päätyi…	1698	2.8.2011	Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta. Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Onko kirjastossa olemassa laitteisto, jolla voi tallentaa vanhat kotivideot dvd:lle? Joensuun kirjastosta sanottiin, ettei heillä ole, mutta muistan lukeneeni…	1496	18.7.2011	Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun. Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Haluaisin tietää, minkäsuuruisia rojalteja kustantajat yleensä maksavat hyvin myyvistä kirjoista ja mikä on kirjastokorvausten yleinen taso.	4092	8.7.2011	Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...