| Etsin pianolle/ laululle nuotteja : esittäjä Leo Saywer: when i need you. |
171 |
|
|
|
Hei,
Kyseistä kappaletta on esitetty suomeksi nimellä Sua mä kaipaan. Tämä löytyy (kaikki nämä löytyvät Vaara-kirjastojen kokoelmista) mm.
Pianohitit : Poppia & balladeja / toimittanut Jyrki Tenni. (2013)
Suuri pop-toivelaulukirja. 5 / toimittanut Ari Leskelä. (2015) (tässä on sekä suom. että eng. sanat)
alkuperäinen mm.
Sing & party with tear-jerkers (2003) nuotti+cd
The greatest love songs of the 70s (2006)
The Big Book of Pop Ballads (2002)
The All-time Greatest Love Songs (1999) |
| Mikö on nimen Eepi tarkoitus ja alkuperä? |
803 |
|
|
|
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne...... |
| Mistä löytyisi piano säestysnuotit laulusta: eilen kun mä tiennyt en. esittäjät paula koivuniemi ja vesa matti loiri. |
651 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä. |
| Voiko lainattuja kirjoja palauttaa varsinaista palautuspäivää myöhemmin korona tilanteen takia? |
75 |
|
|
|
Hei,
Koronatilanteen takia, on kaikkien (poislukien ne, joista on lähtenyt asiakkaille jo lasku) lainojen laina-aikaa jatkettu toukokuun alkupuolelle. Jos tilanne pitkittyy, niiden laina-aikaa jatketaan edelleen. Aluehallintoviraston suosituksen mukaan suljimme palautusluukut, joten kirjoja ei ole mahdollistakaan palauttaa toistaiseksi. Lisätietoa päivittyy nettisivuillemme vaara.finna.fi sekä Vaara-kirjastojen facebook-sivuille stä mukaa kun tilanne muuttuu. |
| Löytyykö Aki Sirkesalon kappaleesta "Tule nyt" nuotteja? |
493 |
|
|
|
Hei,
Ei näyttäisi olevan. Tuoreista pop/rock-kappaleista suosituimpiin julkaistaan nuotit useimmiten kokoelmissa. Näihin ei päädy usein kovin paljon kappaleita samalta artistilta. Aki Sirkesalon kappaleista on lisäksi ilmestynyt Halutuimmat-nuottikokoelma, mutta siinä ei ole tuota kappaletta. |
| Löytyykö ANNA lehti vuodelta 1978 numero 6 |
172 |
|
|
|
Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti. |
| Olemme lähdössä matkalle eteläiseen Afrikkaan. Menemme ensin Victorian putouksille, sitten Zimbabwen ja Botswanan kautta Rovos Raililla Etelä-Afriikkaan… |
192 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestäsi. Tässä muutamia kirjoja:
Zimbabwe:
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (Gappah, Petina)
Tambu (Dangarembga, Tsitsi)
Me tarvitaan uudet nimet (Bulawayo, NoViolet)
Botswana:
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -romaanit sijoittuvat Botswanaan.
Kalaharin hiekkaa (Lundberg, Ulla-Lena)
Etelä-Afrikka:
Myrskyinen hiljaisuus (Brink, André)
Palvelija ja herra (Gordimer, Nadine)
Maru (Head, Bessie)
Michael K:n elämä (Coetzee, J. M.)
Afrikkalaisia kertomuksia (Lessing, Doris) |
| Pidän erityisesti Vonnegutin ja Irvingin kirjoista. Mitä samantyyppistä suosittelisitte, kun em. kirjailijoiden teokset on luettu? |
141 |
|
|
|
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa. |
| Kokeilenpa tätä, kun asiasta tuntuu olevan vaikea löytää tietoa. Voidaanko taloyhtiön järjestyssäännöissä velvoittaa asukas lajittelemaan jätteensä oikein?… |
292 |
|
|
|
Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä (Joensuun alueen määräyksistä ks. https://www.puhas.fi/palvelut/jatehuollon-jarjestaminen/jatehuoltomaara… -> lajitteluvelvoitteet; Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset kokonaisuudessaan sivulla https://www.joensuu.fi/documents/144181/2324821/J%c3%a4tehuoltom%c3%a4%…). Nimensä mukaisesti nämä ovat määräyksiä, eivät suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä, mitä taloyhtiön järjestyssäännöissä tulee tai saa olla (ks. esim. Furuhjelm, Nyt tuli lähtö, s. 51-52). Käytännössä järjestysmääräyksissä lienee usein kohta myös jätehuollosta, kuten käy ilmi tästä mallista: "Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pakattuina jäteastioihin. Lisäksi on otettava... |
| Mistä tavoittaisi kirjan "Pohjoinen tarustomme"? Mikä julkaissut ja milloin? Siinä kerrotaan mm. joulupukin historiasta. |
986 |
|
|
|
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016) |
| Mistä löydän neilikka-appelsiinin eli pomanderin kulttuurihistorian? Kuka tätä koristetta ja sen symboliikkaa on tutkinut? |
1020 |
|
|
|
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa... |
| Poikani sai tänä vuonna nimen Utu. Milloin hän voisi viettää nimipäiväänsä? Entä kumpi on oikea taivutusmuoto: Utulle vai Udulle/Utun vai Udun? |
446 |
|
|
|
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston... |
| Kysyn spesifin kysymyksen kirjan ISBN koodista. Etsin uusinta painosta kirjasta Vapaaksi ahdistuksesta, jonka on kirjoittanut Edmund J. Bourne. Ilmeisesti… |
169 |
|
|
|
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi!
Tuo 2010-painos, jossa on 399 sivua, on uudistettu versio 1999&2000 kirjoista, vaikka siitä ei ole erikseen mainintaa (2010 käännetty kirjan mukaan viidennestä painoksesta). Kirjasta on 6. päivitetty painos 2015 ja 2020 ilmestyy 7. päivitetty painos, mutta näitä ei siis ole kuin englanniksi.
Löytyvien tietojen perusteella kirja on käännetty ensi kerran 1999 (309 s.), lisäpainos 2000 (307, [4] s.) Sitten uusittu käännös alkuperäisen kirjan viidennestä painoksesta. Tässä kohdin lienee tapahtunut moka, eli kirjalle ei ole haettu uutta ISBN-koodia. Nuo kaksi versiota (9529112122 sekä saman koodin uudempi 13-merkkinen 9789529112128) eivät siis ole eri isbn, vaan saman isbn-koodin kaksi eri varianttia. Uusi... |
| Luin vuosia sitten kirjan, jonka tunnelma on jäänyt mieleeni elävästi, mutten muista kirjan nimeä enkä kirjailijaa. Kirja oli suomennos, ja sen juoni meni… |
322 |
|
|
|
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita... |
| Kysyn kirjasta nimeltä Vapaaksi ahdistuksesta, jonka on kirjoittanut Edmund J. Bourne. Teoksella on useita painoksia. Osaatteko sanoa, miten merkittävästi… |
350 |
|
|
|
Hei,
Kaikki painokset näyttäisivät olevan samalla ISBN-tunnuksella, mikä pitäisi tarkoittaa, että sisältö on identtinen. Samasta syystä kirjan tiedoissa on lisäpainokset, ja ne on kirjastoissa samassa tietueessa, koska siinä ei näin ollen pitäisi olla muutoksia.
Koska kirja ei ole rutinoituneen ja vakiintuneen kustantamon julkaisema, tästä ei voi olla täysin varma, koska silloin tällöin kirjalle ei ole muistettu hakea uutta ISBN-tunnusta, mikä erottelisi kirjan muista painoksista. Kirjassa pitäisi silloin olla maininta, että kyseessä on uudisatettu painos. Meillä ei ole kirjoja paikalla, että voisin tarkistaa, mutta lähtökohtaisesti painokset lienevät samansisältöisiä. |
| Olen ollut jostain huomaavinani, että Kalle Päätalon tuotantoa olisi ammoisina aikoina julkaistu äänikirjoina C-kasetilla. Olen koettanut konsultoida… |
580 |
|
|
|
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
|
| Lapsuudesta muistan nähneeni näyttämöllä yksinpuhelun Avain Joensuun kaupungintalon näyttämöllä, mutta oliko sen esittäjä Tarmo Manni, kuten olen muistavinani?… |
312 |
|
|
|
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt... |
| Mistä (kirja/lehti/netti) löytäisin ohjeita (tai edes yhden) virkattuun/neulottuun häämekkoon? |
156 |
|
|
|
Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 2015: 1 on (s. 16-17, kaava 66-70) on neulotun häämekon ohje. Samoin Novita neuleet -lehden numerossa on ohje pitsineulemekkoon (artikkelin nimi on lupaavasti " Hääjuhlat kartanossa").
Internetistä löytyy enimmäkseen maksullisia kaavoja, sekä erilaisia ideoita tai vinkkejä. Ks. esim nämä:
https://www.ravelry.com/account/login
- kirjautumalla voi etsiä myynnissä olevia kaavoja
- täältä esim. nämä edulliset kaavat https://www.ravelry.com/patterns/library/chrysanthemum-gown tai https://www.ravelry.com/patterns/library/01-wedding-dress
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6741308/haamekko
- keskustelu, johon linkattu useita kaavoja
- linkeistä toimii ainakin https://dreamweaveryarns.com/catalog/needful-... |
| Runo on Arvo Turtiaisen. Ei raha vaan rakkaus.? Eli oliko sen koulussa joulujuhlassa luokkana lausutun runon nimi tuo? Joulusta siinä kerrotaan, ja tuo ei raha… |
507 |
|
|
|
Hei,
Täsmäosumaa en Arvo Turtiaiselta löytänyt. Todennäköisesti oikea runo löytyy Turtiaisen Hyvää joulua -runokokoelmasta (Tammi, 1967). Kyseeseen voisi ehkä tulla esimerkiksi "Ra[u]han juhla", jossa on vahvasti esillä mainitsemasi teema. Muutamia Turtiaisen runoja löytyy vanhoista koulujen lukukirjoista, mutta nekin lienevät aiemmin kirjailijan kokoelmissa julkaistuja. Edellä mainitun kokoelman lisäksi voi selailla koottuja runoja kokoelmassa Runoja 1934-1968.
Toivottavasti näistä löytyy oikea runo. |
| Wikipediassa on artikkeli José Varani -nimisestä roomalaiskatolisesta piispasta. Portugalinkielisessä Wikipediassa artikkelin alussa lukee "Dom José Varani"… |
120 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa. |
Kysy kirjastonhoitajalta