| Yritän löytää Veikko Huovista käännettynä ranskaksi, englanniksi tai italiaksi. Osaatteko auttaa? |
214 |
|
|
|
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä... |
| Etsin kauhu novellikokoelma kirjaa |
151 |
|
|
|
Helmet-haussa voit tutkia valikoimaamme kuuluvia kauhunovelleja ja -tarinoita hakusanayhdistelmällä "kauhukirjallisuus novellit"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skauhukirjallisuus%20novell…
Myös Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa on runsaasti esittelyjä kauhunovellikokoelmista https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kauhutarinoita |
| Haluaisin tietää mistä löytäisin vanhojen torppien tietoja. Jostain luin että olisi tietoa nimellä "Tilojen ja torppien jäljillä". Mistä tuollaisen tiedon… |
178 |
|
|
|
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten jälkimmäisessä... |
| Onko broilerin lihassa hivenaineena rautaa?Punaisessahan lihassahan sitä on. |
91 |
|
|
|
Finelin verkkosivuilta löydät tarkat tiedot elintarvikkeiden ravintosisällöistä, myös hivenainepitoisuuksista.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&ingredientClass…;
Esimerkiksi broilerin rintafileen rautapitoisuus on 0.4 mg. |
| Kenen taulu? |
264 |
|
|
|
Signeeraus on tosiaan sen verran epäselvä, että taiteilijan nimeä voi lähinnä arvailla. Suomen taitelijaseuran kuvataiteilijamatrkikelista voi yrittää löytää sopivaa nimeä, jos kykenee hahmottamaan signeerauksen osittain. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Myös wikipedia on koonnut suomalaisia taidemaalareita aakkosittain luetteloon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
Taulua voisi näyttää taiteen asiantuntijalle tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla, josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/fi/specialists |
| Missä runossa sanotaan "äiti äiti, nyt minä tulen vasta.." ja jatkuisko "vaik ei lempee äänes laannut koskaan.." Lapsuudesta jäänyt tällainen mieleen. |
183 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Iltaa! Tiedättekö tai löydättekö tämän tekstin synnyttäjän? |
142 |
|
|
|
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245 |
| On marraskuu 15 päivä ja sisällä lensi hyttynen. Sain sen kiinni ja kuvasin sen. Viikko sitten minulla oli kutiava patti ja en edes ajatellut että se voisi… |
477 |
|
|
|
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010. |
| Onko Hanns Eislerin säveltämää Johannes R. Becherin runoa "Es sind die alten Weisen" suomennettu? |
132 |
|
|
|
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
|
| Kenestä ovat saaneet nimensä Helsingin Kalliossa sijaitsevat Josafatin kalliot?Siellä ylioppilaat viettävät vappua. |
262 |
|
|
|
Helsingissä on Josafatin kallio, Josafatinkatu ja Josafatinlaakso. Nimet kuuluvat raamatullisiin nimiin, joita 1700-luvulla annettiin joillekin (silloisen) Helsingin pohjoispuolisille alueille. Nimi viittaa Vanhassa Testamentissa mainittuun vertauskuvalliseen paikkaan, jossa Jahve kerran on tuomitseva pakanakansat.
Esimerkiksi Joelin kirja. Luku 4, jae 12.
Lähde : Helsingin Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki, 1981 |
| Romaani, jonka nimessä on kukkien kastelusta. Kirjalijan sukunimi alkaa P:llä ja etunimi V:llä. |
392 |
|
|
|
Etsitty teos on varmaankin Valérie Perrinin Vettä kukille (Changer l'eau des fleurs, suom. Saara Pääkkönen, 2023).
https://piki.finna.fi/Record/piki.5140362?sid=3354315604 |
| Onko Larin-Kyöstin Itkevää Huilua käännetty englanniksi? |
75 |
|
|
|
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Larin-Kyöstin tuotantoa on jonkin verran käännetty englanniksi. Itkevästä huilusta ei kuitenkaan näytä käännöstä olevan. Tarkistimme vamuudeksi myös teoksen The Kantele : selection of his poems.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
|
| Mikä on ehtoollisleivän kilohinta ajateltaessa keskimääräistä ehtoolliselle osallistujaa ja hänen rahoitustaan kirkolle? |
100 |
|
|
|
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon rahoitukseen... |
| Miten saada tietää onko kirjastokorttini vielä voimassa ? Helmet sivustolla numeroa ei tunnisteta. |
154 |
|
|
|
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37) |
| Etsin 70-luvun lastenkirjaa, joka kertoi isoäidistä, n. 10 lapsesta ja kuorma-autosta. Jos saisin tietää kirjan nimen tai kirjoittajan olisin todella iloinen. |
181 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän... |
| Missä ja milloin avattiin maailman ensimmäinen nykytaiteen museo? |
122 |
|
|
|
Parikin lähdettä pitää ensimmäisenä nykytaidetta esittelevänä museona Hugh Lane Gallery -nimistä taidemuseota (Dublin City Gallery The Hugh Lane). Se avattiin Dublinissa Irlannissa vuonna 1908.
https://lithub.com/heres-the-worlds-first-public-gallery-of-modern-art/
https://en.wikipedia.org/wiki/Hugh_Lane_Gallery |
| Etsin lapsuuteni suosikki-iltasatukirjaa. Koska en ollut kirjan ensimmäinen omistaja, se on todennäköisesti julkaistu 1970- tai -80-luvulla. Kirjan kansi on… |
164 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan vuonna 1979 ilmestynyt Iltalukemista lapsille (Two-minute stories, toim. Rosemary Garland ; kuv. Tony Escott ja Sally Wellman ; käännös Sini Sovijärvi ja Lea Pennanen).
Kirjaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit kyllä tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Iltalukemista lapsille Finnassa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| Mistä tulee sana miljöö? Google ei kertonut |
516 |
|
|
|
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Näkyykö kirjastotilastoissa kokonaislainaus -luvussa myös e-aineistojen lainat? |
26 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen tilastot ohjeet, https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/yleisten_kirjastoj… kohdassa kokonaislainaus lukee näin:
Kokonaislainaus Paikallislainat + saadut kaukolainat. Huom. Saatuja kaukolainoja ei enää tilastoida valtakunnallisiin kirjastotilastoihin 2022 alkaen. Annetut kaukolainat muihin kirjastoihin tilastoituvat vastaanottavalle kirjastolle, koska se lainaa aineiston asiakkaalle. E-aineiston käyttökerrat tilastoidaan erikseen. |
| Milloin Veripalvelun päätoimipiste muutti Töölön sairaalasta Kivihakaan? Oli ilmeisesti 1970-luvulla mutta onko tarkempi vuosi tiedossa? |
79 |
|
|
|
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä. Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004) |
Kysy kirjastonhoitajalta