| Etsin taitelijaa joka on maalannut omistamani taulun.Suomalainen. Mitat 150x104cm. Kiitos! |
141 |
|
|
|
Taiteen tekijä- ja hinta-arvioinneissa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen esimerkiksi taideliikkeissä ja huutokauppakamareissa. |
| Löysin vihdoin pitkään etsimäni suvun taatelikakun ohjeen ja päätin tehdä sitä jouluksi. Heti ensimmäinen rivi tuotti kuitenkin kysymyksen: ainesluettelossa on… |
125 |
|
|
|
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/ |
| Etsin mietelauseita ja hauskoja aforismeja kirjeen kirjoittamisesta, käsinkirjoittamisesta, kirjeen kirjoittamisen merkityksestä aivoille yms. |
116 |
|
|
|
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),... |
| Kaikki säkeistöt runosta "Kuva", Paavo Cajander |
224 |
|
|
|
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
|
| Clas Ohlsson myy kädenlämmittäjiä (muovipussissa geeliä ja pieni metallilevy).Geeli lämpenee, kun metallilevyä taivutetaan, jolloin muodostuu lämpöä tuottavia… |
153 |
|
|
|
Mainitun tyyppinen kädenlämmitin sisältää ylikylläistä natriumasetaattiliuosta geelinä. Liuoksessa kuumaan veteen on lisätty niin paljon suolaa kuin siihen tuossa lämpötilassa pystyy liukenemaan. Jäähtyessään kylläinen liuos muuttuu ylikylläiseksi eli siinä on enemmän natriumasetaattia kuin siihen voisi liueta. Ylikylläinen liuos on epävakaa ja pyrkii kiteytymään.
Kun metallilevyä taivutetaan, siitä irtoaa metallihiukkasia. Hiukkaset toimivat kiteytymispisteinä ja laukaisevat nopean kiteytymisreaktion natriumasetaattiliuoksessa. Natriumasetaatin muuntuminen kiteiseen muotoon on eksoterminen reaktio eli siinä vapautuu lämpöä. Jäähtynyt kädenlämmitin voidaan aktivoida uudelleen lämmittämällä sitä, jolloin geelin kiteet liukenevat uudelleen... |
| Kuinka usein voi vaihtaa terveysasemaa? |
176 |
|
|
|
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47 |
| Mistä ravintola Kappeli on saanut nimensä? |
149 |
|
|
|
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;Ravintola Kappeli |
| Missä aapisessa 1930-40 luvulla oli runo joka alkaa "Kello yks keitto kyps…" ? |
243 |
|
|
|
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla. |
| Onko Mars litteä? |
109 |
|
|
|
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?" |
| Onko maitotölkkien valmistusmateriaalina ainoastaan pahvia?? |
94 |
|
|
|
Maidon
Vallion sivulla on tietoa maitopurkkien koostumuksesta ja valmistuksesta. Sivulla selitetään, miksi Valion maitopurkkien valmistamiseen käytetäänmyös muovia. Syy on lähinnä hygienia.https://www.valio.fi/vastuullisuus/pakkaukset/kysymyksia-ja-vastauksia/
Toinen Suomessa toimiva iso maidonjalostusyritys Arla kertoo sivullaan, että Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset kartonkipurkit on valmistettu vuodesta 2019 lähtien käyttäen vain uusiutuvia metsästä peräisin olevia materiaaleja. Nestekartonkipakkauksissa kartongin pinnalle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi ohut muovikalvo. Harjakattoisissa Arlan purkeissa oleva biomuovikalvo valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta,
https://www... |
| Onko jossakin nimilista siitä, ketkä tilasivat Helsingissä sanomalehtiä 1880-luvulla, esim. Uutta Suometarta? |
157 |
|
|
|
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti.
... |
| Kenen runo ja minkä niminen? Kertoo lasista, jonka läpi katsoaessa kaikki on kultaa ja purppuraa. Alkaa jotenkin näin: "Löys lasin särkyneen lapsi, kirkon… |
113 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B… |
| Miten sateliitti pysyy maapallon vauhdissa mukana? |
934 |
|
|
|
Satelliitti kuljetetaan kiertoradalle kantoraketilla tai avaruusaluksen kyydissä. Nämä kuljetusvälineet antavat sille suuren nopeuden. Maan vetovoima kiskoo satelliittia alaspäin, mutta satelliitti liikkuu eteenpäin niin nopeasti, ettei se osu maahan vaan se "putoaa" Maan ympäri pitkin soikeaa kiertorataa.
Nopeus riippuu siitä, kuinka korkealla satelliitti on maasta. Noin 200 kilometrin korkeudessa se kulkee 27 000 kilometriä tunnissa ja satelliitti kiertää maapallon noin puolessatoista tunnissa. Nopeus laskee mitä kauempana satelliitti kiertää. Kun korkeus on noin 36 000 kilometriä, se on noin 11 500 kilometriä tunnissa, jolloin satelliitti kiertää Maata lähes samalla nopeudella kuin Maa pyörii.
Lähteet:
https://www.sats-saff.fi/... |
| Sattuuko kirjastossa olemaan mustesuihkutulostinta värikasetein? Tarkoitus tulostaa kankaaseen silitettävä arkkille, jota ri siis voi tulostaa laserilla. |
161 |
|
|
|
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä. |
| Haluaisin lukea Hjalmar Gullbergin runon Suuteleva tuuli. Se pitäisi löytyä Yrjö Kaijärven toimittamasta /kääntämästä Rakkausrunoja-kirjasta. Helmet … |
114 |
|
|
|
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/ |
| Olemme porukalla muistelleet lastenlorua vuoden kulusta siinä "päivä on kukon askelta pidempi" joulun jälkeen. Löytyisiko kirjastosta ? Kiitos! |
474 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18
Kukonaskel... |
| Ovatko kaikki leimaamattomat markkamerkit nyt kelvottomia (18.12.2023)? Jonkun tiedon mukaan markkamerkkien siirtymäaika olisi ollut 10-vuotta (2001) eli sen… |
66 |
|
|
|
Muuta tietoa en löytänyt. Markkamerkit ovat käyneet postin lähetyksessä vuoteen 2011 asti. Postin sivulta en löytänyt mitään tietoa markkamerkkien käyttöarvosta, tuo 2011 oli mainittu sanomalehtien artikkeleissa ja Ylellä. Postin yhteystiedot.
Vanhojen postimerkkien keräilyarvosta voi tiedustella Filatelistiliitolta. |
| Joutuvatko verkon kautta myyvät ruokatoimijat (ravintolat, pikaruokatoimijat, pientuottajat) ilmoittamaan myymiensä tuotteiden sisältämät raaka-aineet, suolan… |
69 |
|
|
|
Ruokavirasto kertoo ehdoista, joilla elintarvikkeita saa myydä verkossa, siellä on myös lueteltu tiedot, joita elintarvikkeista on annettava etämyynnissä.
Ruokaa myyvien tarjoilupaikkojen on annettava elintarvikkeista seuraavat tiedot:
elintarvikkeen nimi (kirjallisesti)
allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineet ja tuotteet (kirjallisesti tai jos suullisesti tietyin ehdoin),
aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä siipikarjan lihan alkuperämaa (kirjallisesti). |
| Mikä oli suomen televisiossa esitetty ohjelma jossa esitettiin erikoisia suomalaisten tekemiä ennätyksiä ? K.o. ohjelmassa oli mm. Isänsä kanssa asuva … |
85 |
|
|
|
Olisiko kyseessä voinut olla Ennätystehdas? Sitä lähetettiin 2000-luvun alussa, https://fi.wikipedia.org/wiki/Enn%C3%A4tystehdas |
| Muistan laulaneeni ala-asteella Torniossa, ehkä 5. luokalla 2000-luvun vaihteessa kappaletta, joka alkoi sanoilla "Yön musta silkki laaksossa liehuu, ee… |
192 |
|
|
|
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta