| Taskukirjasto ei toiminut täällä viikolla ollenkaan. Milloin ongelma korjataan? On päivitetty, on poistettu sovellus ja asennettu uudestaan - ei toimi! |
1440 |
|
|
|
Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa |
| Mikä toukka kyseessä? Erittäin pieni |
547 |
|
|
|
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Yleensä toukkia on sisätiloissa vain muutamia. Niitä saattaa tulla sisälle talvehtimaan, jos esim. linnunpesiä on lähellä hormia tai muita vastaavia kulkuväyliä. Jos kuoriaisia löytyy niin kannattaa pakastaa / puhdistaa kaikki mahdolliset hyönteis- tai eläinkokoelmat.
Lähteet:
Museokuoriainen - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Kodin tuholaiset | Helsingin kaupunki
Suomen Lajitietokeskus |
| Joissakin maissa on tapahtunut järvien liettymistä,Mistä on johtunut tämä ilmiö? |
172 |
|
|
|
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit... |
| Miksi Helmet-mobiilisovellus lakkasi toimimasta vuodenvaihteen jälkeen, vaikka uusi nettisivusto ei vielä toimi kuin beta-versiona? |
143 |
|
|
|
Taskukirjaston omistanut ja sitä ylläpitänyt Espoon kaupunki vastaa, että Taskukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sen toiminta oli ollut epävarmaa ja kehitysnäkymät heikot. Päätös lakkauttamisen ajankohdasta oli jo tehty eikä tätä päätöstä muutettu, vaikka Helmet.finna.fi sivuston betaversion julkaisu hieman myöhästyi suunnitellusta, eikä kaikkia toivottuja ominaisuuksia ole vielä käytössä. |
| Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? |
160 |
|
|
|
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) Wikipedia-artikkelissa on luettelo, josta löytyy yli 20 ennen vuotta 1930 liikennöinyttä yhtiön alusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa Pari huomionarvoista kirjaa: Suomalaisia höyrylaivoja 150... |
| Voiko minun kirjastokortin aktivoida uudelleen? Minun kirjastokortin numero on 200000xxxxxxxx, mutta viimeisestä lainauksesta on kulunut 4vuotta. |
148 |
|
|
|
Kirjastokortti poistetaan rekisteristä jos sitä ei ole käytetty kolmeen vuoteen. Rekisteristä poistettua kirjastokorttia ei voi aktivoida uudelleen. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteen ja esittämällä voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-kirjaston nettisivuiltahttps://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen. |
| Etsin nykykirjallisuutta, proosaa tai runoutta, hieman hatarin suuntaviivoin. Olen siis kiinnostunut teoksista, jotka ovat jollain tavalla kaoottisia… |
79 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia ja suosituksia, sekä proosaa ja runoutta:
Stina Saari: Än nim ling, Onninno
Johannes Ekholm: Planet Fun Fun
Jaakko Yli-juonikas: Neljä ratsastajaa -sarja (Yö on viisain, Tahdon murskatappio, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään)
Eino Santanen: Tekniikan maailmat, Yleisö
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies
Lauri Hei: Paperi - lalivit
V.S. Luoma-aho: delete
Maria Matinmikko: Kolkka
Esimerkiksi Lindstedtin & Vuolan teoksessa tarina esitetään muun muassa sonetin, urheiluselostuksen, konekäännöksen ja google-runouden tyyliin, ja Luoma-ahon teos yhdistelee proosaa, runoutta, HS-kolumnia, Tinder-profiilia, arvosteluja ja niin edelleen. Kokeellinen kirjallisuus voisi olla yksi... |
| Minua kiinnostaisi 11-13 vuotiaille sopiva versio kirjasta ”De tre musketörerna” joko ruotsiksi tai suomeksi. Löytyykö kirjasta ns. nuorisoversio? |
50 |
|
|
|
Kirjasta on nuorisolle lyhennetty ja mukaeltu versio sekä ruotsiksi että suomeksi: De tre musketörerna förkortad och bearbetad för ungdom av Walter Nyqvist
sekä suomenkielisiä lyhennettyjä versioita, lasten kokoelmaan Helmetissä sijoitettuja versioita.
Dumas'n teos sisältää paljon taistelukohtauksia ja sen päätöskin on melko raaka, joten väkivallantonta versiota siitä ei taida saada muokattua. |
| Mikä laulu ja kenen esittämä...sanat menevät jotenkin näin: Kunhan vaan mä laulaa saan, silloin aina on niin hyvä olla. Eikä paina murheetkaan sinä hetkenä… |
78 |
|
|
|
Emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
Kyseessä ei ole Irwin Goodmanin ja Esa Pakarisen kappale Arvon mekin ansaitsemme, Katri Helenan Kai laulaa saan eikä Pasi Kauniston Kun laulaa saan. |
| Etsin kirjaa, jonka luin 80-luvulla, jossa suomalainen nainen (kirjoittaja) vietti yksin aikaa trooppisella saarella. Saari oli ehkä Vanuatu tai Tuvalu tai … |
123 |
|
|
|
Löysin kirjan, jonka kirjoittaja Raija Nieminen lähti miehensä kanssa St. Lucian saarelle Karibialle. Voisiko olla kyse hänestä? Tuon kirjan nimi on Äänetön saari 1985. Sitä ei löydy kuin muutamasta kirjastosta suomeksi. En kuitenkaan löydä toista muistelmateosta, ainoastaan runoteoksen Aika ei pysähdy iloon eikä suruun.
Papua-Uusi-Guinealle sijoittuvat Sinikka Saaren muistelmat Suuren päällikön tytär 1986. Saari on ollut lähetystyöntekijä. En kuitenkaan löydä hänenkään kirjoittamanaan toista muistelmateosta.
Yksinäisen matkailijan muistelmia on kirjoittanut Kyllikki Villa useammassa teoksessa, mutta teokset ovat tuoreempia.
Tunnistaisiko joku lukijamme kirjat? |
| Olen tykästynyt kuuntelemaan klassisia versioita herkistä tunnetuista kappaleista kuten Céline Dion My Heart will go on tai Laura Branigan The power on love… |
138 |
|
|
|
Helmet-kokoelmasta löytyy jonkn verran CD-julkaisuja, joissa sinfonia- tai viihdeorkesterit esittävät pop- tai viihdemusiikia. Seuraavista julkaisuista saattaisi löytyä versioita haluamasi tyyppisistä lauluista:
The Beatles for Orchestra
Classic Rock - The Living Years
Erich Kunzel Cincinnati Pops Orchestra perform music of The Beatles
Pop classics in symphony
Pop symphonies
Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra
Symphonic Elvis
Score
As time goes by: the movie album
The Man with the harmonica : 16 romantic love songs |
| Hedelmä asetelma kirjaimet W.M. Kehyksessä vuosiluku -86 |
90 |
|
|
|
Kävin läpi teokset:
Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura, 1987
Kuvataiteilijat 1991, Kustannusosakeyhtiö taide, 1991
Kuvataiteilijat 2004, Suomen taiteilijaseura, 2004
Näistä teoksista en löytänyt sopivaa nimikirjainyhdistelmää. Taiteilija ei tietysti signeeraa teostaan välttämättä virallisilla nimillään. Toisaalta, taiteilija ei välttämättä ole suomalainen.
Kannattaa ehkä käydä selaamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Toimittanut Juha Valli. 1992
Kirjan käsikirjastokappaleet ovat luettavana Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa. Antiikkiliikkeistä ja huutokauppakamareilta voisi... |
| Mistä sorsalintu Pilkkasiipi on saanut nimensä? Englanniksi kyseinen lintu on Velvet scoter ja mielestäni tämä nimi kuvaa linnun samettisen kaunista ulkomuotoa… |
413 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit myös painottavat eri... |
| Miksi lampun henget antavat juuri kolme toivomusta? |
132 |
|
|
|
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee jännitteen.... |
| Olen klassisen musiikin ystävä ja kuuntelen usein Yle Klassista. Eilen satuin kuulemaan mielenkiintoisen kappaleen ja nyt haluaisin kuulla sen uudelleen… |
129 |
|
|
|
Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. |
| Miksi Japanin paikalishallinnon (ylimmän tason) yksiköitä sanotaan _suomen_ kielessä prefektuureiksi? Sanaa prefektuuri ei edes löydy kielitoimiston… |
182 |
|
|
|
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net) |
| Mikäli yrittäjä säilyttää patentit itsellään mutta antaa käyttöoikeuden yksinoikeudella omalle yritykselleen (osakeyhtiö) yrityksen toiminnan ajaksi niin mitä… |
89 |
|
|
|
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec |
| Kirjan nimi hakusessa, juoni lyhykäisesti: mies menee metsään, asuu teltassa, lopettaa syömisen ja odottaa kuolemaa. |
201 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Tex Willer jossa Lilyth kuolee ja Tex kostaa. |
197 |
|
|
|
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa. Tex... |
| Mikä kaunokirjallinen teos on filmatisoiduin eli mistä kirjasta on tehty eniten elokuvasovituksia (myös TV-elokuvat lasketaan)? Oma veikkaukseni on Charles… |
146 |
|
|
|
Vaikuttaa todella siltä, että Saiturin joulu on filmatisoiduin yksittäinen kaunokirjallinen teos. Esimerkiksi Wikipedian mukaan siitä on tehty noin 80 enemmän tai vähemmän uskollista elokuva- tai televisiosovitusta, kun mukaan luetaan myös animaatio- ja televisioteatteriversiot. Luultavasti listalta puuttuu eri maissa tehtyjä filmatisointeja. Lähelle pääsee myös Victor Hugon Kurjat noin 60 filmatisoinnilla.
Yksiselitteistä vastausta hankaloittaa myös se, missä määrin elokuvan pitää perustua kirjalliseen teokseen. Esimerkiksi Wikipedian lista elokuvistaa, jotka perustuvat Mary Shelleyn romaani Frankenstein. Uusi Prometheus., on vieläkin pidempi. Kuitenkin osa elokuvista sisältää ainoastaan joitakin hahmoja tai juoniaineksia kirjasta muuten... |
Kysy kirjastonhoitajalta