Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

25557 osumaa haulle. Näytetään tulokset 961–980.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on nimeltään viinimarjatertun syömäkelvoton runko-osa, jossa marjat ovat kiinni? 182 Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Mistä runokokoelmasta löytyy Kaarina Helakisan runo Sininen norsu ja samettikarhu? 206 Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988). https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585 https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585  
Jukka Kemppinen on suomentanut Alcools-nimisen kokoelman Apollinairen runoja. Löytyyköhän kokoelmasta runo nimeltä "Signe". 89 Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67. Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".  
Kun ihminen kuolee niin sanotaan tilaa mononen. Mistä sanonta juontuu? 331 Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta. Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.”  Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto  
Kirsi Kunnaksen Hanhiemon iloinen lipas lorussa on pitkä laiha poika. Mikä oli pojan nimi ja kuinka loru meni? 202 Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran." Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28. https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Voiko jossain kirjastossa lukea bestsellereitä lainaamatta niitä? Muistan nähneeni jonkin siitä kertovan jutun, mutta en löydä enää. 169 Käytännössä kaikissa yleisissä kirjastoissa voi lukea bestseller-hyllyn kirjoja (tai muuta kirjallisuutta) kirjaston tiloissa niitä lainaamatta. Saatat kuitenkin tarkoittaa Kallion kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevaa Lukupysäkkiä, jossa on saatavilla vain kirjastossa luettavaksi tarkoitettuja uutuuskirjoja, eikä niitä voi lainata. Lukupysäkiltä löytyy kerrallaan noin 12-15 uutuuskirjaa sekä kustantajien luetteloita.  Helmet: Lukupysäkki
Miten osaisin etsiä kirjaston verkkosivuilta saksankielisiä "leichte Sprache" kirjoja (helppoa saksaa)? 91 Löydät Helmet-kirjastojen saksankieliset helppolukuiset kirjat, kun kirjoitat hakukenttää sanat "helppolukuiset kirjat" ja rajaat hakutulosta tämän jälkeen tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla saksan kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Kirjoja on nelisenkymmentä. https://www.helmet.fi/fi-FI  
Muistan sadun, jossa kerrottiin kehon eri osien lakkoilusta. Jalat, kädet jne. Vanhassa aapisess ehkä. Mistähän löytyisi. 41 Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.   Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:   Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)  https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…   Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…   Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten lukukirjaan  (1901) https://digi....
Meillä oli lapsena 80-90-lukujen vaihteessa iso punainen tai viininpunainen satukirja. Muistelen sen olleen A3 tai isompi kirja. Kertoi seikkailijoista ja… 107 Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Onko Lieksan Lehti -julkaisua pk-seudun kirjastoissa saatavilla? 98 Lieksan Lehteä ei ole paperisena luettavissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Voit lukea lehteä Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla EPress-palvelussa. Lehdestä on luettavissa numerot kaksi vuotta taakse päin. Vanhempia lehtiä voit lukea Kansalliskirjastossa. https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysyisin, kuuluuko Helmet lainausalueeseen myös esim. Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä...? 150 Helmet-kirjastoihin kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.  Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu https://www.finna.fi/
Voiko pakastemarjoja syödä heti kun ne on sulanut huoneenlämmössä? Esim. jos haluaisin laittaa rahkaan tai jogurttiin sekaan, niin onko ok jos vain sulatan… 402 Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.  Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannal­ta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeut­taa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatukses­sa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen. https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/ Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.  https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvall…
Mistä runosta tämä on? ”Kuin suudelmaa kyttäävän naisen turpa” suomenkielen opettaja luki meille keväisenä päivänä. 106 Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oliko herttoniemessä elanto joskus 1970 tai 1980 luvuilla 69 Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009. Helsingin Sanomat, uutisarkisto. Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968. Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…  
Onko Toffo-karamellin valmistus lopetettu ja jos on, milloin se lopetettiin? 509 Wikipedia-artikkelin mukaan brittiläinen makeisyritys Mackintosh's lopetti Toffon valmistamisen vuonna 2005. Ilmeisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien markkinoille Toffoa kuitenkin edelleen tehdään Nestlé-yhtiön tuotemerkkinä. https://en.wikipedia.org/wiki/Toffo_(toffee)
Löytyisikö tietoa, millä nimellä musikaalin My Fair Lady kappale "Get the Church to Me on Time" on suomennettu? 85 Kappale Get me to the church on time Frederick Loewen musikaalista My fair lady on Sauvo Puhtilan suomennoksessa nimeltään Vie häihin minut tismalleen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4876427?sid=4238702796 Reino Helismaa on suomentanut laulun nimeksi Mulle aamu häitä tietää. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4667241?sid=4238702796
Mistä lähtöisin Seppälän suku? Torniosta? 242 Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä. Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän. Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta. 1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html Sivun lopussa runsaasti linkkejä...
Mikä liitekuvien mukainen kolikko on, koska euron raha se ei ole kuitenkaan? 258 Kuvissa on Bulgarian lev (BGN). Bulgarian leva – Wikipedia EU-maat: Bulgaria | Euroopan unioni (europa.eu)  
Sain selville, että Viisikko-sarjaa on ilmestynyt joskus myös sarjakuvaversiona. 106 Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva. Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé. Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa https://kansalliskirjasto.finna.fi/ https://finna.fi/
Tarvitsisin suomennoksen Sapfon runosäkeestä, joka on englanniksi "Raise High the Roof Beam, Carpenters". Ja suomentajan nimen. Kiitos paljon jo etukäteen. 66 Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).