| Milloin heinäseipäät tuli Suomeen ja mihin heinät laitettiin kuivumaan ennen niitä? |
1266 |
|
|
|
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
|
| Onko Suomessa 1900-luvulla ilmestyneistä auto-, moottori- ja tekniikan alan lehdistä koottu yhteisluetteloa? |
1119 |
|
|
|
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://fennica.linneanet.fi/
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita... |
| Löytyisikö jostain tietoa Elina Karjalaisesta. Hänen elämästään ym. vai olisiko mahdollista että hän olisi kirjoittanut omaelämänkerran? |
568 |
|
|
|
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
|
| Mistä löytäisin/kenen kirjoittama on runo "Pieni enkeli Tilta"? |
1593 |
|
|
|
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
|
| Mitkä ovat tekstitietokantojen päätyypit? |
963 |
|
|
|
Tekstitietokantojen kolme päätyyppiä ovat:
1) Viitetietokannat
2) Hakemistotietokannat
3) Kokotekstitietokannat
Lisätietoja eri tekstitietokantatyypeistä löydät seuraavista teoksista:
Alaterä, Anu
Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa
Järvelin, Kalervo
Tekstitiedonhaku tietokannoista : johdatus periaatteisiin ja menetelmiin
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
|
| Ylen Aikaisen lähetyksessä tänään ke 18.2.2004 haastateltu kirjastohenkilö kertoi jostain runohausta tms. Eli hän kertoi jotain keinoja, miten runoa voi hakea… |
904 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
|
| Mikä on kirjaston ydinkokoelma? Annatko vinkkejä teoksista, joista löytyy tietoa ydinkokoelman käsitteestä? |
1260 |
|
|
|
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on... |
| Löysin lasten videon, jonka nimi oli Keijuva prinsessa. Alkuperäisnimi on The light princess. Kannen kuvassa prinsessa leijuu ja tarinan mukaan prinsessa on… |
1872 |
|
|
|
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
|
| Olisiko mahdollista löytää Anni Swanista kertovia sivuja? Löysin aikaisemman kysymyksen samasta aiheesta, mutta mikään linkeistä ei toiminut. |
855 |
|
|
|
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
|
| Äitini täyttää kesäkuun alussa 90 vuotta. Olen tekemässä pientä lauluvihkoa äitini toivelauluista juhlapäiväksi yhteislauluina laulettavaksi tai nuoremman… |
1526 |
|
|
|
Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
|
| Haluaisin tietää, onko Suomessa virkoja / toimia, joihin pääsyyn vaaditaan syntyperäinen suomalaisuus. Kiitokset jo etukäteen! |
1356 |
|
|
|
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja... |
| Onko olemassa ns. klassiselle kitaralle sovituksia /nuotinnoksia lastenlauluista (lähinnä tutuista; kehtolaulut, hämähämähäkit, mörrimöykyt, oravanpesät yms) ? |
2156 |
|
|
|
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "... |
| Löysin eräästä kansanlaulusta sanan ”nureksia” ja olen yrittänyt löytää sille synonyymejä suomen kielestä. En ole onnistunut. Internetistä sanan löytää kerran,… |
1692 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
|
| Miten tehdään bibliografia? Mitä se käytännössä tarkoittaa? |
1737 |
|
|
|
Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
|
| Olen tehnyt varauksen cd-levystä. Voinko vaihtaa varauksen kohdetta, kun varattu levy ei ole vielä palautunut? Miten tämä tapahtuu ? |
1013 |
|
|
|
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
|
| Onko tietoa Helena Meripaasista? |
1374 |
|
|
|
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
|
| Teen esitelmää Maija Vilkkumaasta. |
770 |
|
|
|
Maija Vilkkumaan kotisivut löydät tästä linkistä:
http://www.maijavilkkumaa.net .
|
| Tarvitsisin koulutehtävääni varten tiedon, paljonko pääkaupunkiseudulla (Espoo, Vantaa, Helsinki) asuu 20-30- vuotiaita. Kiitos paljo avustanne! |
1394 |
|
|
|
Tutkin erilaisia tilastoja etsiessäni vastausta kysymykseesi. Aivan suoraa vastausta en niiden perusteella pysty antamaan. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 2003 mukaan vuodenvaihteessa 2002/03 Helsingissä oli asukkaita ikäryhmässä 20-24v 44 304 ja 25-29v 52 711. Vastaavat tiedot Espoon osalta löytyvät varmasti Espoon kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta, jota on Helsingissä pääkirjastossa Pasilassa (käsikirjastokappale) sekä useissa Espoon kirjastoissa. Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja tulee esim. Tikkurilan kirjastoon. Internetistä www.espoo.fi-sivulta on linkki Espoon taskutilastoon, jossa on tietoa Espoon asukkaista, montako prosenttia koko asukasluvusta ikäryhmittäin, mutta ryhmissä 15-24v ja 25-64v. Suomen... |
| Hufvudstadsbladetissa oli useita vuosia sitten, muistaakseni vuonna 1990, runoilijahaastattelu, jonka yhteydessä julkaistiin ko. runoilijan runo. Runon nimi… |
1217 |
|
|
|
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna... |
| Yritän saada lainojani uusituksi Myyrmäen kirjastoon, mutta tietojani ei tunnisteta, vaikka uskon laittavani ne oikein. Miten ratkaisen pulman? |
904 |
|
|
|
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
|
Kysy kirjastonhoitajalta