Vaatetus, jumppi mistä sana saanut alkunsa ja millainen se oli? |
1220 |
|
|
|
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
|
Löytyykö teiltä seuraavaa ILO:n raporttia: "Принудительный труд в современной России: Нерегулируемая миграция и торговля людьми", МОТ, Москва, 2004, ISBN 5… |
788 |
|
|
|
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
|
Jos varaa esim. dvd:n jossa on sisällä 4 levyä ja varaus maksuhan on 0,50€ niin joutuuko siitä yhdestä tilauksesta (jossa on siis 4 levyä) niin maksamaan 2€… |
498 |
|
|
|
Varausmaksu on tällöin 0,50 e.
Jos taas osat olisi laitettu kahteen eri koteloon, jolloin joutuisit varaamaan 2 Dvd:tä olisi maksu 1 euron.
|
Koulullamme olisi tarkoitus hankkia uusi 4.-6.luokkien sarjakirja koko luokan luettavaksi. Nyt haluaisimme teiltä vinkkejä, mikä uusi (mielellään ilmestynyt… |
1690 |
|
|
|
Kokosimme kollegojen kanssa yhteistyönä pienen listan. Oli tosin vaikea pitää kiinni julkaisuvuodesta 2005, ja toisaalta ottaa huomioon, että kirjan pitäisi toimia sekä 4. että 6. luokalla, joilla on varmasti sekä tottumattomia lukijoita että varsinaisia kirja-ahmatteja. Toivottavasti tästä löytyisi jotakin sopivaa. Suosittelemme tilaamaan kirjoja lähikirjastoosi tarkemmin tutkittaviksi Helmetin kautta. Lasten aineiston varaaminen on sitä paitsi ilmaista.
Kotimaisia kirjoja:
Hirvonen, Hannu: Listahirmut, 2004
Hirvonen, Hannu: Listahirmut huippuvuorilla, 2005
- kaksi tyttöä harrastaa listojen tekoa, vaikkapa miehen eri vaiheista tai lemmikkieläimiltä vaadittavista ominaisuuksista, huumoria (4 lk)
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi, 3. p.... |
Suoritan Lapin avoimen yliopiston kautta kansainvälisten suhteiden approbatur-arvosanaa, ja siihen liittyen teen tutkielmaa, jonka aiheena on moderni… |
764 |
|
|
|
Tampereen yliopiston alaisuudessa toimii Rauhan ja konfliktin tutukimuslaitos Tapri (Tampere peace research institute). Voisit tutkia, mitä aiheesi kannalta hyödyllisiä julkaisuja heillä on.
Lisäksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuksen keskuksen sivuilta voit etsiä käyttämiesi artikkeleita, ja myös Oslon vastaavan instituutin sivuilta.
Hyödyllisiä nettisivuja on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Rauhanaate, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/rauhanaate
Kirjastojen aineistotietokannoista kirjallisuutta valitsemalla hakutavaksi aihehaun ja tekemällä hakuja erikseen esim. hakusanoilla rauhantutkimus, konfliktit tai muilla aihettasi kuvailevilla asiasanoilla. Esim. Helmet-aineistohausta (Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen... |
Miten merkitään nettisivulle kuvat niin, etteivät ne haittaa ruudunlukuohjelman käyttäjää? |
955 |
|
|
|
Käytä html-koodissa kuvien merkkauksessa alt="kuvan sisältö" ja koristekuvissa alt=""
Tarkemmin näkövammaisille sopivista sivuista löydät tietoa esim:
http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/testohje.htm
http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/
|
Mikä on Kaksoisvirtainmaa? Missä? |
2014 |
|
|
|
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
|
Olisin halunnut palauttaa kirjan kirjaston sulkemisen jälkeen, mutta ovelle saavuttuani en palautusluukkua löytänyt. Kyseessä oli Vallilan kirjasto. Puuttuuko… |
2791 |
|
|
|
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
|
Mikä on termin `hitaus`etymologinen tausta ja miten termin käyttö on muuntunut? |
1142 |
|
|
|
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
|
Löytyykö kirjaa, joka kertoisi musiikin historiasta eli miksi useammissa nuoteissa soitto nopeus on italiaksi eikä esim. englanniksi? |
1798 |
|
|
|
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa... |
Apteekkari Simon Berchelt palveli Ruotsin hovissa mausteiden ja lääkkeiden toimittajana. Hän hoiti Juhana III:n viimeiselle matkalle ja balsamoi hänet. Mihin… |
712 |
|
|
|
Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
|
Mistä sana 'saippua' on tullut suomen kieleen ja milloin? |
1548 |
|
|
|
Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo,
saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista:
- Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000.
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
|
Mikä on etunimen Kaisa alkuperä ja merkitys? |
1753 |
|
|
|
Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
|
Etsin tietoa Lapin Matkailu Oy:sta. |
847 |
|
|
|
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen yritykseen ja pyytää heiltä lisätietoja.
Lapin Matkailu Oy:n internetsivuillahan ( http://www.lapinmatkailu.fi/?deptid=19548 ) on myös yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoite info@lapinmatkailu.fi
|
Onko tosiaan niin, että Jane Austenin romaania Emma (suomenkielisenä) ei ole saatavissa paperiversiona, vaan ainoastaan äänikasettina? Näin näyttäisi Helmet… |
1065 |
|
|
|
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
|
Löytyykö teosta, jossa olisi mainontaa/ilmoituksia 20-30-luvulta? |
1261 |
|
|
|
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
|
Mistä löydän keskusverolautakunnan päätöksen 1981/151 |
1918 |
|
|
|
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
|
Löytyykö mistään eri kulttuurien juomatavoista tai alkoholin käytöstä kirjallisuutta vapaana? |
1585 |
|
|
|
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin.... |
Etsin kirjaa "vanhasta merimiestietoudesta", eli kirjaa, jossa on tietoa (ja ehkä ohjeita) vanhanaikaiseen merimieselämään. Minkä nimisestä (voi olla useampia)… |
1308 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(... |
Minun pitäisi löytää artikkeli nimeltä Beyond polarisation versus professionalism ja saada selville, missä lehdessä se on julkaistu ja milloin. |
105 |
|
|
|
Hakemasi artikkeli lienee tutkimusselostus:
Vaattovaara, M. & Kortteinen. M (2003). "Beyond polarisation versus professionalism?" A Case Study of the development of the Helsinki region, Finland. Urban Studies, 40, 11, 2127-2145.
Olitkin jo hakenut artikkelia ARTOsta, mutta tee se vielä näin: hae nimekkeellä Urban Studies.
|