Miksi sokerijuurikasta ei voi käyttää samalla tavoin kuin lanttua, porkkanaa ja punajuurta, siis raasteena ja laatikkona? Entä jos lisäisi lanttulaatikon… |
1144 |
|
|
|
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä... |
Löytyisikö lapsille suunnattuja kuvitettuja satukirjoja, joiden pohjalla on tavalla tai toisella oikea taideteos (lähinnä maalaus, piirustus, grafiikka tms.)? … |
2336 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”.... |
Haluaisin tietää merkitykset nimille Ella ja Sofia. |
2676 |
|
|
|
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
|
Mistä löytyisi Herman Hessen runo, jossa kuvataan matkalle lähtöä. Muistini mukaan runossa on: se sua suojaa ja lopussa hyvästi, lähde. |
11894 |
|
|
|
Olisikohan kyse Hessen runo Vaiheet:
Kun kutsuu elämä, siis, sydän, valmis
taas ole jäähyväisiin, uuteen alkuun.
Iloiten lähde, nurkumatta katko
siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa...
Runo löytyy Herman Hessen kirjasta Lasihelmipeli.
|
Mitä merkityksiä on nimillä Piita ja Mitja?Mitä niistä tiedetään? |
1736 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimestä Mitja todetaan, että se on Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Teoksen mukaan Mitjan lähtökohtana voi olla myös Mikael. Sama teos antaa nimestä Demetrios seuraavat tiedot: kreikkalaisen maan ja maanviljelyksen jumalatar Demeterin poika, Demeterille pyhitetty. Lisäksi Demetrios on itäisessä ja läntisessä kristikunnassa monien pyhien nimi.
Piita- nimeä ei löytynyt nimikirjoista. Internetistä nimestä löytyy muutama maininta, mutta ei varsinaisesti tietoa alkuperästä.
|
Haluaisin tietää, mitä nimi Venla tarkoittaa? Se liittyy muistaakseni jollain lailla Kalevalaan? Vai muistanko väärin? |
5730 |
|
|
|
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
|
Etsin kirjaa lainaksi: Burke Peter The French historical revolution: the Annales school, 1929-89/Peter Burke julk Cambridge: Polity Press, 1990 152 s. ISBN 0… |
854 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa kysymääsi kirjaa ei ole, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa se on. Tällä hetkellä se näyttää olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä. Ajantasasaisen tiedon löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/helka/
|
Mistä löydän juhlavan leivonnaisen ohjeen henkilölle, joka ei voi käyttää lainkaan kananmunaa eikä maitotuotteita? Kirjaston sanahaulla en saa mitään… |
1031 |
|
|
|
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
|
Haluaisin tiedustella, milloin Moris poikamme voisi viettää nimipäivää? |
1356 |
|
|
|
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
|
Mistä saisi tietoa taidemaalarista nimeltä A. Uotila ? |
4212 |
|
|
|
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
|
Olen saanut koulusta toimeksiannon kirjoittaa jostain englannin kielen murteesta (i.e. etelä-afrikan, amerikan, skotti, australian etc.) englanniksi 10… |
979 |
|
|
|
Aiheesta löytyy useita nimekkeitä, mm:
Focus on South Africa, ed. by Viviane de Klerk.
Mccormick, Kay: Language in Cape Town's district six. Language in South Africa, ed. by Rajend Mesthrie.
Smit, Ute: A new English for a new South Africa?
Kirjat saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta ja Åbo Akademin kirjastosta.
|
Onko Helsingin kirjastoissa kaikille avoimia langattomia internet-yhteyksiä? Onko muualla Helsingin kaupungin alueella (keskusta)? |
208 |
|
|
|
Langaton verkko on Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsin Kohtaamispaikassa:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=6228
Myös keskustan useista kahviloista tai ravintoloista löytyvät yhteydet.
http://www.robertscoffee.com/netcup/?vpath=/netcup/helsinki/
|
Tarvitsisin tietoa Sudanin eri heimoista, ja erityisesti Darfurin alueelta. |
1095 |
|
|
|
Mainitsemistasi Darfurissa elävistä alkuperäiskansoista kolme on suomeksi: zagawat, masaliitit, tunjurit. Lisäksi voi mainita heimoista vielä furit, dajut, birgedit. ”Rizeigat”-heimon suomenkielistä nimitystä ei käytössäni olevista lähteistä löytynyt. Mutta monissa Euroopan kielissä se esiintyy yllä mainitussa muodossa. Lähteenä on käytetty YLE:n Radio 1:n ohjelmaa ’Darfurin kriisin syyt ja seuraukset’. Sen tekstiversio on luettavissa osoitteessa
http://www.yleradio1.fi/haku.php?action=page&id=190331&search=omavaraiskäyttöön . Se on myös haettavissa YLE Radio 1:n arkistohausta. Hae-paniketta klikkaamalla pääset kategoriahakuun. Valitse kategorioista ’Puheenvuorot’ ja kirjoita hakusanaksi ’Darfur’.
Lisäksi Sudanin heimoja... |
Pyytäisin suosituksia suomenkielisistä kirjoista, jotka sopivat 8-vuotiaille pojille lukemiseksi. Pitäisi olla helppolukuisia, kertoa pojasta/pojista ja olla… |
1986 |
|
|
|
Tässä kotimaisia, seikkailuhenkisiä (tai muuten jännittäviä)ja helppolukuisia lastenkirjoja, joissa on poikia pääosissa.
Korolainen Tuula: Aapo ja lassokostaja (muita Aapoja: Aapo ja hirviökiisseli sekä Aapo ja liukas Leo)
Levola, Kari: Lammaspimeä ja Eskimosyksy (Leevistä ja Artusta kertoo myös Kirjolohikäärme)
Harri Istán Mäki: Hupaisat hakkerit, Hakkerit ristilukin verkossa, Hakkerit ja kielletty vyöhyke
Harri Istán Mäki: Naamiosankarit-sarja eli Yöjuttu, Sarjakuvasankari, Naamio ja viitta, Sisiliskojen linna, Naamiosankarot pulassa, Viittaritarit, Keskiyön konnakopla
Mäkinen, Taru: Tatun sankariteot -sarja eli Rosvojahti, Tuntomerkki, Vaarallinen kirje, Kiristäjät, Karkulaiset, Salaperäinen tapaus, Öinen aave
Niemi, Teija: Onni A. ja... |
Löytyisikö oppikirjoja asiakaspalveluun englanniksi tai ruotsiksi? |
5126 |
|
|
|
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At... |
Löytyykö maanmittausalaa koskevia kirjoja, jotka käsittelevät työturvallisuutta ja jos löytyy niin mistä? |
1678 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm.... |
Löytyisiköhän suomalaista kirjallisuutta, joka on käännetty portugaliksi? |
1690 |
|
|
|
Muutamia suomalaisia kaunokirjallisia teoksia, on käännetty portugaliksi. Seuraavilta kirjailijoilta löytyy portugaliksi käännettyjä romaaneja: Väinö Linna, Gunnar Mattson, Sally Salminen, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari. Suomenkielisiä runoja ei valitettavasti ole käännetty.
Tarkempaa tietoa käännetyistä teoksista saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta osoitteesta http://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=l…
Klikkaa aluksi haun rajaus ja valitse kielivalikosta portugali, sen jälkeen klikkaa aseta rajaukset ja valitse perushaun sanahaku ja kirjoita kenttään: kauno?
|
Mikä on alkuperä ja mitä merkitsevät nimet Regina ja Randy? |
1386 |
|
|
|
Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
|
Voiko muista kirjastoista lainattuja kirjoja palauttaa Postitalossa sijaitsevaan Kirjasto 10:een, vaikka se on lähinnä musiikkikirjasto? |
2079 |
|
|
|
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
|
Haluaisin löytää teoksen, jossa käsitellään tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä, eikä pelkästään sitä miten tietoyhteiskuntaa kehitetään. |
1107 |
|
|
|
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa.... |