| Mistä löytyy tietoa Anders Jacobsonista ja Sören Olssonista? |
710 |
|
|
|
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
|
| Onko kirjoja mistä löytää tietoa Louisa May Alcotista? |
715 |
|
|
|
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
|
| Monenko suomalaisen kunnankirjaston aineistoja ei vielä voi selailla netissä ja mitkä ne kunnat ovat? |
941 |
|
|
|
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
|
| Haluaisin tietää Suomessa myönnettävien arvonimien ( esim. vuorineuvos jne ) hinnat. |
9664 |
|
|
|
Arvonimistä suoritettavasta verosta on säädetty lailla. Veron suuruus määräytyy arvonimen saajan päätoimen mukaan. Päätoimisesti valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa olevien (tai niiden palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden) osalta vero on alempi. Arvonimeä koskevan esityksen tekijä on velvollinen suorittamaan veron avoimesta kirjeestä, jolla arvonimi myönnetään.
Arvonimistä löytyy tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta osoitteesta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/fi.jsp . Täältä löytyvät myös arvonimiä koskevat säädökset, säädösten tekstit löytyvät Finlexistä (Valtion säädöstietopankki), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000) (liite 1)arvonimet... |
| Onko Brasiliassa yleisiä kirjastoja? Jos on, niin millaisia? |
1017 |
|
|
|
Brasiliassa on yleisiä kirjastoja, viimeisimmän Statesman's yearbookin mukaan niitä on kaikkiaan 2739 kpl. Määrä ei ole kovin suuri, kun asukkaita maassa on yli 170 miljoonaa ja aikuisista lukutaidottomia n. 15 %. Eniten kirjastoja on kaupunkialueilla, joten köyhä maaseutuväestö on suureksi osaksi kirjastopalvelujen ulottumattomissa. Maan eteläosissa, esim. Rio de Janeiron ja São Paulon alueilla kirjastoja on enemmän, ja ne ovat paremmin varustettuja kuin pohjoisosissa olevat. Parhaat kirjastot ovat osavaltioiden pääkaupungeissa, ja näillä on yleensä myös sivupisteitä lähiympäristössä. Lastenkirjastot ovat usein erillään aikuisille tarkoitetuista kirjastoista.
Brasilian kirjastolaitoksesta ei ole olemassa juuri mitään tietoa suomen... |
| Miten menee Edda-eepoksen maailmanluomistarina? |
2223 |
|
|
|
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että... |
| Tietoja Aili Somersalosta. |
912 |
|
|
|
Perustiedot kirjailija Aili Somersalosta löydät osoitteesta : http://www.kouvola.fi/kirjasto/sanataiteilijat
Valitse Kymenlaakson kirjailijaluettelo ja etsi aakkosellisesta luettelosta Somersalo, Aili.
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Aili Somersalosta ja hänen tuotannostaan. Ainakin kaksi ensimmäistä löytyvät luultavasti lähimmästä kirjastostasi.
Kotimaisia nuortenklassikoita 1 / toim. Ismo Loivamaa (2000).
Kotimaisia naistenviihteen taitajia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (1999)
Meistä tuli kirjailijoita / toim. K. Sorjonen ja V. Rekola (1947)
Mekin olemme olleet nuoria : nuorisokirjailijat esittäytyvät / toim. Yrjö Käkönen (1947)
|
| Tohdimme kysyä vielä yhden runonpätkän alkuperää, kun saimme viimeksi niin nopean avun. Katkelma runosta kuuluu näin: Oli kerran pikku tyttö, nimeltänsä Malla… |
3381 |
|
|
|
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
|
| Mistä löytää Hämeenlinnan puhelinluettelon vuodelta 1995? |
1047 |
|
|
|
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
|
| Voiko Hämeenlinnan kirjastosta lainatut kirjat palauttaa Tervakosken kirjastoon? |
1516 |
|
|
|
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta lainattua aineistoa ei voi palauttaa naapurikuntien kirjastoihin. Hämeenlinnan seudun kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri, mutta kirjastojen aineistoa ei kuljeteta yli kuntarajojen. Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisällä Hämeenlinnan lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen eli pääkirjastoon, Jukolan tai Tuomelan lähikirjastoon tai kirjastoautoon.
|
| Apua! Missä lasten runokirjassa on seuraava tekstin katkelma: "paita pakkura liivit lituskat kengät kolinkolin myssy missä milloinkin. Ovatko Sinun vaatteesi… |
1663 |
|
|
|
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
|
| Yritän löytää aapista, jonka avulla opin lukemaan. Sain sen vuonna 1972). Kansi on keltainen ja siinä on iso kukko. Kyse on ehkä käännöksestä, eikä… |
3405 |
|
|
|
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
|
| Kenen on runo 'Metsä kirkkoni olla saa...' Saisinko sen kokonaisuudessaan? |
4496 |
|
|
|
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
|
| Tarvitsisin sanat "Itämaille" -lauluun. Tämä on ruotsalainen kansansävelmä? |
1252 |
|
|
|
Itämaille -laulun sanat löytyvät Poijärven laulukirjasta Laulukerho IV, joka on lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
|
| Kenen runo, kuka säveltänyt, levyttänyt ainakin Jorma Hynninen: ... Hän tuo tulen, maan uumenissa Hän aukaisee uudet vesisuonet, Hän täyttää sielusi lähteet… |
2433 |
|
|
|
Kyseessä on Aino Kallaksen runo Pastorale runokokoelmasta Kuoleman joutsen (1942). Säveltäjä on Tauno Pylkkänen. Jorma Hynnisen laulamana Pastorale löytyy ainakin cd-levyltä: Hynninen, Jorma: Usko, toivo ja rakkaus : kauneimpia hengellisiä lauluja. Helsinki : Ondine, P1999.
Tämä cd-levy on Hämeenlinnassa Tuomelan kirjaston kokoelmissa. Aino Kallaksen runokokoelma on lainattavissa pääkirjaston varastossa.
|
| Löytyisikö jostain Ruotsin nykyistä ilmansuojelulainsäädäntöä käsittelevää teosta? Olen tekemässä etätehtävää Hamkiin ko aiheesta enkä löytänyt netistä mitään… |
1021 |
|
|
|
Ruotsin säädöskokoelma löytyy netistä osoitteesta: http://www.riksdagen.se/debatt/sfst/index.asp
Täällä voit tehdä aiheenmukaisia hakuja lainsäädäntöön. Ruotsin ympäristönsuojelukaari löytyy hakusanalla miljöbalk. Ympäristönsuojeluasiaa löytyy myös mm. seuraavilta sivuilta: http://www.miljo.regeringen.se/ (Ruotsin ympäristöministeriö) ja http://www.svenskamiljonatet.se/
(Svenska miljönätet)
Ruotsin ympäristönsuojelulainsäädännöstä on Suomen kirjastoissa myös kirjoja, tässä muutama uudemmasta päästä:
Rubenson, Stefan: Miljöbalken : den nya miljörätten. Stockholm : Norstedts Juridik, 1998
Bengtsson, Bertil: Miljöbalkens återverkningar. Stockholm : Norstedts juridik, 2001
Lagbok i miljörätt : miljöbalken och andra lagar och förordningar på... |
| Etsimme runoa "Muna-Reeta", joka alkaa näin: Torin kulmassa tyynnä hän istui, oli pyylevä muodoltaan. Tietääkö joku? |
1462 |
|
|
|
Muna-Reeta on Hilja Haahden runo. Runo on ilmestynyt kokoelmassa Tuomenterttuja (1899) ja löytyy myös valikoimasta Tämän runon haluaisin kuulla, osasta 2 (1987).
|
| HS:ssa oli kirja-arvostelu (muistaakseni tänä tai viime vuonna, korkeintaan toissa vuonna) Suomessa asuvan kiinalaisnaisen omaeläkerrasta (joka oli… |
1095 |
|
|
|
Kyseessä lienee Xiao Hong Kongin kirja Red veil white gown.
Artikkeleita/arvosteluja teoksesta löydät seuraavista lehdistä:
Vahtokari, Reijo: Kaksi maailmaa : Xiao Hong Kong teki kirjan siitä, miltä kiinalaisesta tuntui Suomessa
Suomen kuvalehti 2003 ; 29 ; s. 57-59
(Huomautus: Xiaolta on ilmestynyt valokuvateos Red Veil White Gown)
Uimonen, Anu: Punainen Kiina, valkoinen Suomi : värit eivät symboloi politiikkaa Xiao Hong Kongin valokuvissa
Helsingin sanomat 2003-05-09
(Huomautus: Haastateltavana Suomessa graafiseksi suunnittelijaksi opiskellut Xiao Hong Kong, jolta on juuri ilmestynyt omakustannekirja "Red veil white gown".)
Susi, Pauliina: Suomi muutti minut
Kotiliesi 2003 ; 17 ; s. 84-87
(Huomautus: Haastateltavana graafinen... |
| Haluaisin Hämeenlinnan kirjastokortin. Voiko sen hankkia webin kautta? |
2152 |
|
|
|
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Kirjastokortin saat, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoudut noudattamaan käyttösääntöjä. Kirjastokortin saaminen ei riipu asuinkunnasta. Sama kortti kelpaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteiden lisäksi Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnankirjastoissa. Voit myös hankkia korttisi mistä tahansa em. kirjastosta.
|
| Tarvitsisin runon, olettaisin että teksti on kantelettaresta, mutta en ole löytänyt. Ja tilanne josta kerrotaan, on varmaan se kun taloon tulee nuorin miniä ja… |
1951 |
|
|
|
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/KOLMASKOLMATTA.html
http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
|
Kysy kirjastonhoitajalta
