| Elääkö lehmiä enää missään villinä? Jos ei, niin missä viimeiset lehmät elivät vapaana, villinä? Mistä maasta lehmä on alkujaan peräisin? |
498 |
|
|
|
Wikipedia hakusanalla "lehmä": "Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon."
...ja hakusanalla "alkuhärkä" :
"Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa sekä osaan Afrikkaa. Eräiden lähteiden mukaan afrikkalais-aasialaiset härät poikkesivat jonkin verran eurooppalaisista, mutta kummatkin olivat nykynautaan verrattuna... |
| Onko kiellettyä palauttaa kirja saman tien? |
317 |
|
|
|
Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa. |
| Mitä tarkoittaa "TEPESCOHUITE" suomeksi? |
132 |
|
|
|
Rusomimosa (Mimosa tenuiflora). Meksikosta kotoisin oleva puu, jonka kuorella uskotaan olevan ihoa korjaava ja suojeleva vaikutus. |
| Onko olemassa Suomessa kirjoitettuja historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat Raaseporin linnaan, Kyösti Wilkunan teoksen "Suomalainen linnanneiti, josta… |
138 |
|
|
|
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen. |
| Etsin feministisiä kirjoja, joiden tekijä olisi mies. Tai artikkeleita. Tai miehiä jotka ovat julkisesti feministejä. |
83 |
|
|
|
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023) |
| Onko Ware’n -sukua asunut 1800 luvulla Tyrväällä tai Vammalassa ? |
89 |
|
|
|
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023) |
| Olisiko teillä suositella Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista kertovaa kirjaa kuudesluokkalaisille? Kirja voisi olla niin lapsille sopiva… |
243 |
|
|
|
Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareiden maailmasta on paljon niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, varsinkin englanniksi, mutta hieman myös suomeksi.
Ehkä viihdyttävin tapa tutustua aiheeseen kirjojen kautta olisi valita luettavaksi jokin mukaansa tempaava fantasiakirja tai vastaava, joka väljästikin sijoittuisi kuningas Arthurin maailmaan. Tällainen voisi olla Kevin Crossley-Hollandin Arthur-fantasiatrilogia:
Crossley-Holland, Kevin:
Näkyjen kivi
Ylityspaikalla
Rajaseudun kuningas
Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista on kirjoitettu juoneltaan ja henkilöiltään erilaisia versioita ja tarinoita jo varhain, vuosisatoja sitten, joten kovin tarkka ei siis tarvinne olla sen suhteenkaan, noudattavatko kertomukset tarkkaan... |
| Kuinka monta 1951 syntyneistä on elossa? |
514 |
|
|
|
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin |
| Onko joku muukin tehnyt samoin kuin Laila Hietamies eli saanut kirjansa kahteen kertaan julki eri nimillä? |
264 |
|
|
|
Jos salanimillä kirjoittajia ei lasketa, niin tietääkseni Laila Hirvisaari on ainut tässä onnistunut kirjailija Suomessa. Varmasti syynä on se, että Hirvisaari oli ja on hyvin suosittu kirjailija. Hänen teoksiaan on myyty Otavan mukaan neljä miljoonaa kappaletta. Suosituista kirjoista toivotaan yhä uusintapainoksia. Linkki Otavan sivuille |
| Avaruusaluksen lähtölaskenta on muotoa T-00:00:00. Mikä tuo 'T' on tuossa lähtölaskenta ajassa? |
144 |
|
|
|
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023 |
| Minulla olisi monta englanninkielistä paranormaalista romanttista kirjasarjaa. Ottaako kirjasto vastaan tällaisia kirjoja? |
145 |
|
|
|
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda muille... |
| Voivatko ääniaallot kiertää maapallon? |
333 |
|
|
|
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella muodostaen... |
| Löytyikö jostain sivuilta kirjasuosituksia, kun kirjoitti jonkin oman suosikki-kirjansa nimen? |
218 |
|
|
|
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet sivustolla... |
| Haussa kirja jonka olen lukenut ehkä joskus ysärillä. |
93 |
|
|
|
Tämän selvittäminen on kestänyt tosi kauan, eikä asia kirjastolaisten voimin selvinnytkään.
Kysyjä löysi itse kirjan kotinsa kätköistä.
Teos on Penelope Livelyn Kutsumattomat kummitukset. |
| Voisitteko auttaa minua löytämään hyvien historiallisten romaanien kirjoittajia. |
198 |
|
|
|
Hyvä lähtökohta voisi olla Wikipedian sivu Historiallinen romaani, jolla luetellaan paljon historiallisen romaanikirjallisuuden tunnetuimpia klassikkoja, tosin sivulla painottuu jossain määrin suomenkielinen kirjallisuus. Kannattaa kuitenkin huomata myös sivulla linkitetty Wikisourcen lista Historiallista kaunokirjallisuutta, joka on varsin laaja ja kansainvälinen. Lisää lukuvinkkejä löytyy Kirjasammon Historialliset romaanit -vinkkilistoista. |
| Etsin Seura-lehteä nro 9/1975. |
213 |
|
|
|
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä. |
| Etsinnässä scifi-tarina Neuvostoliitosta (tai mahd. muualta itäblokista, mutta olen melko varma että NL). Luin sen kirjastossa lasten puolella 1980-luvulla. … |
134 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Brian Earnshaw'n Petoveto 5 -sarja, George Johanssonin Avaruuden arvoitukset tai T. A. Engströmin Avaruuspallo? Emme löytäneet Neuvostoliiton tai itäblokin puolelta noihin aikoihin useampana kirjana ilmestynyttä sarjaa, mutta Kirill Bulytševin Alissa-sarjasta ilmestyi 1981 suomeksi kaksi osaa samoissa kansissa, nimellä Alissa avaruudessa. |
| Vaaleissa hylättiin taas paljon ääniä. Onko kerrottu millaisia? Mietin, onko mahdollista että jotkut olisivat vahingossa hylättyjä esim käsialan vuoksi tms… |
432 |
|
|
|
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä. Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu Jokinen kertoo... |
| Onko Luce Irigarayn teoksia suomennettu ollenkaan? Tai onko hänestä kirjoitettu mitään Suomeksi? |
111 |
|
|
|
wikipedian mukaan on käännetty:
Irigaray, Luce: Sukupuolieron etiikka. (Éthique de la différence sexuelle, 1984.) Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Eurooppalaisia ajattelijoita. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-655-6.
Irigaray, Luce "Kauppatavaranaisia", ("Des marchandises entre elles", 1975.) Suomennos Aura Sevón. Megafoni-aikakausjulkaisu, 2008.
...ja on kirjoitettu:
Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-953-9.
Itse artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luce_Irigaray
|
| Espoossa on paikka nimeltä Lugnet. Mikä on oikea ääntämistapa? Kirjaimellisesti vai kuten bussin kuuluttaja lausuu pysäkin nimen: Lungnet. |
193 |
|
|
|
Espoon kaupungin nimistösivulla kerrotaan Lugnetista seuraavasti:
Alueen nimi tulee suoraan vanhainkodin nimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Tämän perusteella ääntäisin siis paikannimen bussin kuuluttajan tavalla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta