| Mikä kuoriainen? Löytyi mökkitieltä kävelemästä n. 40km Rovaniemeltä pohjoiseen. Ruumiin pituus 3-4 cm. Musta kuori, jossa keltaiset, salamamaiset kuviot. |
165 |
|
|
|
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
|
| Mahdatteko tietää, löytyykö Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa mistään suomennettuna? |
110 |
|
|
|
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
|
| Onko kirjastoon tulossa Antero Laukkasen kirjaa "Kansanedustajan salinen elämä" |
197 |
|
|
|
Seitsemään Keski-Kirjastoon on hankittu Laukkasen Teos. Jämsässä siihen on viiden varauksen jono. Linkki Keski-Kirjastojen hakuun |
| Aaro Hellaakosken Runot-kirjasta on useampia (painoksia?) kappaleita lainattavissa erilaisilla kansilla. Onko sisältö sama? Miltä vuodelta uusin? |
133 |
|
|
|
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin painos on vuodelta 2023... |
| Mitä painomustetta Helsingin sanomissa käytetään? Onko muste ympäristöystävällistä? Irtoaako siitä maaperään joitain eliöille ja luonnolle haitallisia aineita? |
501 |
|
|
|
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen mukaan ja... |
| Olen osallistunut väestön satunnaisvalinnan perusteella koottuun testiryhmään joka sai lintuinfluenssarokotteen ehkä noin 10 vuotta sitten. Mitään… |
106 |
|
|
|
Suomessa rokotetutkimuksista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos THL. Heidän yhteystietonsa löytyvät osoitteestahttps://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
|
| Minulla on Arabian kastikekulho, ehkä 1950 -luvulta, jonka pohjassa on kirjaimet F G. Internetistä en ole löytänyt tietoja muotoilijasta. |
137 |
|
|
|
Marjut Kumelan ja Marja Blåfieldin kirjassa Keräilijän aarteet: Arabian astiastoja (ISBN 978-+51-0-36627-1) kerrotaan pohjan merkinnöistä s.154 näin: "Tehtaan sisäistä käyttöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. .... Vain poikkeuksellisesti mallitunnus vastaa suunnittelijan nimikirjaimia."
Samasta teoksesta löytyy s. 146 malli FG, jota on valmistettu vuosina 1956-1965. Kastikeastian ovat muotoilleet Kaarina Aho ja Göran Bäck.
Arabian taiteilijoista löytyy tietoa esim. Astiataivas liikkeen PDF tiedostosta. Linkki tiedostoon Kaarina Ahon lapsuudenkuva löytyy TaideArt sivustolta. Linkki sivulle.
|
| Tornion dekkarinetti on poistettu. Mistä löydän vastaavan luettelon eri kustantamoiden uusista ja tulevista dekkareista? |
3612 |
|
|
|
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
|
| Mitä hän on minulle kun hän on isäni setä |
143 |
|
|
|
Hän on isosetäsi. Linkki Kielitoimiston sanakirjaan. |
| Etsin tämän taulun tehnyttä taiteilijaa. |
140 |
|
|
|
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi. |
| Onko Lope de Vegan teoksia julkaistu suomeksi? |
162 |
|
|
|
Finna haku löysi vain yhden suomennoksen. Näytelmä Puutarhurin koira on julkaistu Tyyne Tuulion suomennoksena. Linkki Finna-hakuun.
Adlibriksen valikoimista de Vegan teoksia löytyy espanjan lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Linkki Kirjakauppaan.
|
| Yritän löytää "khichdi" -reseptiä suomenkielellä. Mistään en ole löytänyt.... Vinkkejä kaivataan! |
130 |
|
|
|
Khinchidi on hindinkielinen nimitys kasvisruokalajeille, joissa on riisiä ja linssejä. Linkki Mangojauhetta blogiin
Hieman eritavoin maustetun Bhuna khinchidin ohje löytyy Pinjan herkkula blogista. Linkki blogiin
Myös Vegeviettelys blogissa on riisi-linssi padan ohje. Linkki blogiin
Useimmista intialaisista keittokirjoista löytyy riisi-linssi ruoka. Esim. Suuri intialainen keittokirja : 325 helppoa ja herkullista ruokaohjetta aidosta intialaisesta keittiöstä / Mridula Baljekar, Rafi Fernandez, Shehzad Husain ja Manisha Kanani ; suomentanut Kiti Szalai ; [valokuvat: Edward Allwright ... et al.]. Kirjat löytyvät tarkennetulla haulla ja hakusanoilla intia ja keittokirjat. Linkki Helmet hakutulokseen
|
| Onko Edith Whartonin The House Of Mirth - kirjaa suomennettu? |
142 |
|
|
|
wikipedia kertoo: "Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuutalähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat[1] – 11. elokuutalähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905). |
| Missä Helmet kirjastossa voi käyttää kNote ohjelmaa windoskoneessa? |
92 |
|
|
|
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja. |
| Etsin 90-luvulta peräisin olevaa Aku Ankka kirjaa. |
244 |
|
|
|
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy. |
| Sain pienenä tyttönä 1960- luvulla kauniin ja värikkään lasten kuvakirjan Keijuista. |
137 |
|
|
|
Etsin kirjaa Finna haulla. Hakusanana keijut ja rajaus vuosiin 1950-1970. Finna hakutulos
Ehdolla olisivat kirjat: Hopeakello ja muita satuja. Linkki Kirjasampoon
Tinttara, seikkaileva keijukainen. Linkki Antikvaariin.
Pessi ja Illuusia. Linkki Kirjasampoon tai Peukaloliisa. Linkki Finlandiakirjaan
Toivottavasti jokin näistä osuisi oikeaan. |
| Onko tutkimusta mediassa nähdyn väkivallan vaikutuksista? |
153 |
|
|
|
Aihetta on tutkittu paljonkin. Tarja Salokoski & Anu Mustonen ovat vuonna 2007 julkaisseet kokoomatutkimuksen Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin.
Tiivistelmässä todetaan: "Median vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta. Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen sekä seksuaalinen... |
| Mistähän löytyisi Otto Mannisen suomennos Z. Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala? |
65 |
|
|
|
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
|
| Miksi presidentin virkakausi on kuusi vuotta? Miten juuri tuohon kuuteen vuoteen on päädytty? |
159 |
|
|
|
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
|
| Onko olemassa dekkaria jossa kirjastovirkailija ratkaisee rikoksia? |
274 |
|
|
|
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho. |
Kysy kirjastonhoitajalta