| Rajoittavatko tekijänoikeudet ei-kaupallisten teematapahtumien järjestämistä kirjastoissa, jos haluaisin järjestää johonkin kirjaan tai kirjasarjaan liittyvän… |
355 |
|
|
|
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,... |
| Onko tietoa Langéenska villasta eli Gula villan Siltasaarella, siellä on Klingen mukaan ollut synagooga, tuon villan sijainti ja asukkaat kiinnostavat |
446 |
|
|
|
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren läntisessä kärjessä... |
| Olen varannut kirjoja Entressen kirjastoon. Onko mahdollista saada kyseiset kirjat sittenkin Matinkylän kirjastoon? |
290 |
|
|
|
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa. |
| Löytyykö Helmetistä venäjänkielisiä nuotteja lauluihin, kuten (Koivut) березы, Конь (hevonen), tai esim. Moskovan illat? |
1002 |
|
|
|
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja/nimet%C3%B6n-c6fe/k:file/... |
| Monikkolasten kokoeroja ja muita ennätyksiä |
1461 |
|
|
|
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?... |
| En löytänyt tarkkoja ohjeita tietyn kirjan korvaamiseen. Kyseessä on Lionel Shriverin kirjoittama teos Poikani Kevin. Kaipaisin maksuohjeita. Ystävällisin… |
171 |
|
|
|
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila |
| Milloin Suomessa oikeasti siirryttiin metrijärjestelmään? Löysin isäni kirjahyllystä kirjan Pohjakallio-Tertti: Maamiehen metsäoppi (Tapio, 1958), jossa… |
1303 |
|
|
|
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta yhteistyötä... |
| Haen Pellervon vuoden 1972 numeroa 2. Löytyykö sitä mistään arkistoituna? |
154 |
|
|
|
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila |
| Osaatko sanoa, mitä tarkoittaa suomalainen sana tarna? |
374 |
|
|
|
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila |
| Missä kirjassa oli arkkienkeli Mikaelin koira nimeltä Filioque? |
303 |
|
|
|
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi. |
| Mistä saisin sähköisessä muodossa Kun Taivas repeää televisiosarjan tunnusbiisin? |
523 |
|
|
|
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila |
| Muuttaako suomentaja automaattisesti angloamerikkalaisen alkuteoksen mitat ja painot senteiksi, metriksi ja kiloiksi, vai jätetäänkö ne sellaisikseen? |
363 |
|
|
|
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa.... |
| Miten toimin, kun sain eräpäivämuistutuksen kirjasta, jonka palautin Töölön kirjastoon 3.7. (samalla kun lainasin kaksi uutta kirjaa)? Ilmeisesti palautuksessa… |
292 |
|
|
|
Eräpäivämuistutukset saattavat tulla hiukan eri tahtiin kuin palautukset rekisteröidään eli aivan sataprosenttinen tosiaikaisuus ei näissä asioissa toteudu. Jos vielä arkiviikon alettuakin näyttää siltä, että laina on palauttamatta, silloin on todennäköisesti tapahtunut jokin tekninen virhe. Niitä toki aina silloin tällöin sattuu; piippaus kuuluu mutta mitään ei tapahtunutkaan.
Järjestelmä kuitenkin toimii niin, että jos saman niteen lainaa joku muu, tieto edellisestä lainauksesta katoaa. Jos nide ei lähde lainaan, se löytyy kirjaston hyllystä. Kannattaa soittaa alkuviikosta Töölön kirjastoon, jos omista tiedoista näkee, ettei palautus ole vieläkään rekisteröitynyt. Kun henkilökunta löytää niteen hyllystä, se on helppo palauttaa uudelleen... |
| Espoon kiertävät karaokelaitteet |
310 |
|
|
|
Sain sisäpiiritietoa karaoke-laitteiden kierrosta:
Sellon kirjasto: 2.7. – 15.7.2018
Ison Omenan kirjasto: 16.7. – 29.7.2018
Espoonlahti (kirjasto ei vielä tiedossa): 30.7. – 12.8.2018
Lisäämme tiedot myös Helmet-tapahtumamainoksiin.
Kiitos muistutuksesta. |
| Tarvitsen tehtävääni väitöskirjan lähdeteokseksi, jossa käsitellään ohjausta, esim. juuri opinto-ohjausta. |
448 |
|
|
|
Finnaan ei välttämättä tarvitse kirjautua sisälle, jotta sillä voisi hakea aineistoja.
https://finna.fi/
Tein sinulle valmiiksi haun hakusanalla ja aiheella Opinto-ohjaus sekä rajasin sen verkossa saatavilla oleviin väitöskirjoihin.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&view=condensed&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=~sector_str_mv%3A%221%2Flib%2Funi%2F%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A%221%22&filter%5B%5D=~topic_facet%3A%22opinto-ohjaus%22&lookfor=opinto-ohjaus&type=AllFields
Jos muutat haun aihe-rajausta, saat esille opinto-ohjauksen erilaisia näkökulmia. |
| Onko Laminoitu juutti ekologista? |
460 |
|
|
|
Jos kysyjä tarkoittaa "ekologisella" samaa kuin "ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua", vastaus riippuu siitä, millä aineella juutti on "laminoitu". Normaalisti laminoinnilla tarkoitetaan paperin, kartongin tms. sijoittamista kahden kuumentamalla tai muulla tekniikalla yhdistettävän muovinpalan väliin. Koska prosessissa tarvitaan muovia, joka sinällään on ekologisesti arveluttava raaka-aine (valmistetaan fossiilisesta raaka-aineesta ja sen päätyminen luontoon aiheuttaa ongelmia), laminointia tuskin voi pitää ekologisesti järkevänä tekniikkana.
Toisaalta pitkällä tähtäimellä muovilla vahvistettu juutti voi olla johonkin toiseen ratkaisuun verrattuna ekologisesti järkevä. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kokonaan muovista valmistettu... |
| Raamatun kertomuksen mukaan, Nooa otti arkkiinsa ennen vedenpaisumusta kaikkia eläinlajeja kaksi, naaraan ja uroksen. Hieman epäilen olisiko se ollut… |
830 |
|
|
|
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80... |
| Lauri Pohjanpään nimellä näyttäisi olevan kaksi melkein samanimistä satukirjaa: "Metsän satuja" ja "Metsän satuja ja muita runoja". Etsin tuota jälkimmäistä,… |
242 |
|
|
|
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila |
| Miksi virallisen jalkapallokentän koko on päätetty määritellä juuri kyseisen kokoiseksi, mistä mitat ja etäisyydet juontavat juurensa? |
3052 |
|
|
|
Erittäin hyvä kysymys, johon en valitettavasti löytänyt hyää vastausta. Toivottavasti joku lukijoista voisi kertoa asiasta tarkemmin.
Jalkapallon historia on pitkä ja vaiheikas. Aikaisinta jalkapalloksi tunnistettua peliä pelattiin Kiinassa jo 3.-2. vuosisadalla eaa. Mainintaa kentän koosta ei ole.
https://www.footballhistory.org/
https://www.fifa.com/about-fifa/who-we-are/the-game/index.html
Euroopassa jalkapalloa pelattiin aluksi Laskiais-ajan huvina. Mitään rajattua kenttää, maalia, pelaajien tai pallojen määrää ei välttämättä ollut.
Pelit saattoivat alkaa kahden kylän välistä maantieltä ja edetä yhtenä mellakkana toisen kylän alueelle. Jalkapalloa pelattiin myös kaupunkien toreilla ja kaduilla, ilman kummenpaa kenttää. Monesti... |
| Olen hukannut kirjastokorttini, miten saan uuden? |
685 |
|
|
|
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€. |
Kysy kirjastonhoitajalta