Mobiililaitteiden sovelluksia käyttöön otettaessa on usein vakuutettava lukeneensa ja hyväksyvänsä pitkällisiä sopimustekstejä. Veikkaisin, että harva näihin… 207
1.2.2022
Esittämäsi kysymys on monimutkainen oikeudellinen kysymys. Eduskunnan kirjastossa emme anna oikeudellista neuvontaa, emmekä tulkitse lakia yksittäisessä tapauksessa. Yleisellä tasolla aiheesta voi todeta seuraavaa:
Sopimukset, joissa sopimusehdot hyväksytään verkossa ovat hyvin yleisesti käytössä tänä päivänä. Sopimuksiin sovelletaan sopimusoikeudellista lainsäädäntöä. Jos sopimuksen osapuolena on kuluttaja, sovellettavaksi tulee myös kuluttajansuojalainsäädäntö. Sopimusehdot eivät voi olla lainvastaisia eivätkä kohtuuttomia.
Kun sovelluksen avulla käsitellään henkilötietoja, käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttöä, siirtämistä ja...
Kuka keksi nimen hyvinvointialue? Siis ihan tarkalleen: mistä löytyy tämän nimen keksijä? Kuinka vanha se on sanana? 678
25.1.2022
Nimen alkuperäistä keksijää pitää tiedustella lakimuutosta valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen yhteyshenkilöt löytyvät ministeriön hankesivulta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019
Nimivaihtoehtoja pohdittiin sote-maakunnan, hyvinvointimaakunnan ja hyvinvointialueen kesken. Esimerkiksi kotimaisten kielten keskus ei suositellut käytettäväksi näistä yhtäkään. Hyvinvointialue-nimi julkistettiin 13.10.2020.
Kotuksen uutinen hyvinvointialue-nimestä: www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2020/hyvinvointialue_ei_ole_selkea_ja_asiallinen_nimi.34862.news
Aikuinen lapseton, naimaton lapsi kuolee. Hän on au-lapsi, jonka isä on tunnustanut mutta ei ole ollut isänä . Hänellä on velipuolia. Isä luopuu perinnöstä,… 272
24.1.2022
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Missä on käytetty ensimmäisen kerran sanaa sosialismi? Ajattelen, että silloin/siellä sosialismi on keksitty, vaikka juuria voi löytää antiikista asti. 134
3.1.2022
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
Kun eduskunnan puhemies tai jompikumpi varapuhemies johtaa istuntoa suuressa salissa, keitä ovat ne kaksi virkamiestä jotka istuvat puhemiehen vierellä?… 1000
22.12.2021
Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
Mistä saan selville poliisilain 14 § että mikä se on vuonna 1989 ollut? onko se ollut sama kuin nyt? mikä se on nyt? linkki kiitos. 109
15.12.2021
Nykyinen ajantasainen poliisilaki löytyy tästä (menee 14§n kohdalle)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872#L2P14
ja liitteenä 14§ vuoden 1990 Suomen laki-kirjasta.
Yksi presidenttijohtoisen järjestelmän muunnoksista, mm. Ranskan, aiemmin Suomenkin valtiomuoto on sellainen, jossa presidentti käyttää laajaa poliittista… 172
13.12.2021
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn...
Onko teillä suositella kirjaa Kanadan alkuperäisasukkaiden oloista sisäoppilaitoksissa? Kyse siis niistä, jonne lapset pakotettiin ja jossa heille tehtiin… 275
1.12.2021
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Mikä oli eduskunnan suuren valiokunnan rooli ennen EU-jäsenyyttä? Nykyään suuresta valiokunnasta puhutaan pääasiassa EU:hun liittyvissä jutuissa. 160
30.11.2021
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,...
Onko Suomessa oleva Japanin suurlähetystö Japanin vai Suomen maaperää? Kumman maan lait pätevät? 411
29.11.2021
Hei,
samasta aihepiiristä on kysytty myös tässä aiemmassa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa.
Lyhyesti referoiden, diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Yleissopimuksessa säädetään tietyistä etuoikeuksista. Edustuston tiloja koskevaa sääntelyä löytyy esim. artiklasta 22. Diplomaattinen koskemattomuus koskee myös edustuston tiloja, eikä sen osalta ole väliä, onko edustusto vuokra- vai omistustiloissa.
Japanin suurlähetystön tontin omistajuutta voi selvittää Helsingin kaupungin kiinteistörekisteristä.
Lisätietoja edustoista Suomessa: https://um.fi/ulkovaltojen-edustustot-suomessa
Diplomaattiset erioikeudet Suomessa, ulkoministeriön...
Käsittääkseni aikoinaan miesten avioitumisikäraja oli 18, naisten 17 mutta alle 21-vuotias tarvitsi, toisin kuin nykyään, vanhempien luvan. Toisaalta mies sai… 1051
22.11.2021
Naisten ja miesten alimmat avioliittoiät ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suurimmillaan ero on ollut vuoden 1734 naimakaarilaissa. Mieheltä edellytettiin silloin 21 vuoden ikää, naiselta puolestaan vain 15 vuotta.
Vuoden 1930 alussa voimaan tulleessa avioliittolaissa puolestaan miehen avioliittoiäksi asetettiin 18 vuotta, naisen 17 vuotta. Avioliittoiästä saattoi kuitenkin saada erivapauden esimerkiksi raskauden tähden. Anomus tehtiin oikeusministeriölle, joka valmisteli päätöksen. Oikeusministeriön valmistelun jälkeen tasavallan presidentti teki lopullisen päätöksen erivapauden myöntämisestä. Vuonna 1988 lähtien luvan myöntäjäksi tuli oikeusministeriö tasavallan presidentin sijaan.
Enää mahdollisuutta erityisluvan saamiseen...
Mistä löydän pääministeri Ahti Karjalaisen virallisesta vierailusta Moskovaan huhtikuussa 1971 kirjoitetun suomalais-neuvostoliittolaisen kommunikean? Onko… 103
19.11.2021
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevassa elämänkerrassa Presidentin ministeri on kuvailtu tuon vuoden 1971 kommunikean taustoja. Kommunikean lopullista sanamuotoa kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Presidentin ministeri : Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa/ Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka. 1989. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644534006250
Suosittelen, että tiedustelet kommunikean tekstiä Ulkoministeriön arkistosta. Ulkoministeriön arkiston yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: https://um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot
Samoihin aikoihin (20.4.1971) solmittu SOPIMUS taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen...
Mitä kansanedustajilta vaadittava hyvämaineisuus käytännössä tarkoittaa? Voiko kansanedustaja esim. saada toistuvasti rikostuomioita ja säilyttää silti… 1557
5.10.2021
Hei,
”Hyvämaineisuus” on termi, jota kansanedustajan asemaa käsittelevissä säädösteksteissä ei enää käytetä. Nykyisessä lainsäädännössä ei siis ole tällaista edellytystä. Kansanedustajan tehtävän nykyiset kelpoisuusehdot ja käyttäytymisnormit määritellään lähtökohtaisesti maamme perustuslaissa (731/1999) ja sen pykälissä 27 - 32.
Kansanedustajan hyvästä maineesta toki aiemmin puhuttiin esimerkiksi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (5 §), jossa todettiin ”äänioikeutta vailla olevaksi se, joka laillisen tuomion nojalla on hyvää mainetta vailla.” Äänioikeus puolestaan oli ehtona sille, että pystyi asettumaan vaaleissa ehdokkaaksi.
Nykyään säädösteksteissä ei ole vastaavaa merkintää vaan hyvämaineisuus on jätetty...
Kuka tai mikä taho Suomessa päättää millainen etu- ja sukunimi annetaan lapselle jonka nimeä, vanhempia ja alkuperää ei ole syystä tai toisesta mahdollista… 282
14.9.2021
Vastaus kysymykseen löytyy voimassa olevan etu- ja sukunimilain esitöistä. Etu- ja sukunimen ilmoittamisesta säädetään lain 22 §:ssä ja 23 §:ssä. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 2019 asti.
Hallituksen esityksessä 104/2017 kerrotaan, miten viranomaisten tulee toimia, jos velvoite nimen antamiselle ei ole syystä tai toisesta täyttynyt. Esityksen pykäläkohtaisissa (22 §) perusteluissa todetaan, että maistraatin tulee tarvittaessa olla yhteydessä lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen. Viimesijaisena vaihtoehtona kunnalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta edunvalvojan sijaista lapsen nimeämiseksi. Sukunimen osalta viitataan etunimipykälän perusteisiin tilanteessa, jos lapsen kumpaakaan vanhempaa ei...
Tarkoittavatko vakuus, vakuusmaksu, takuuvuokra, vuokravakuus ja vuokratakuu samaa asiaa? Kaikkia näitä termejä näkee ja vähän sekaisin, mutta joillain… 402
1.9.2021
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Euroopan neuvosto on vaatinut selvitystä WHO:n toimista koskien sikainfluenssan liioittelua. Millainen selvitys lopputulemineen asiasta on tehty? Viittaan IS:n… 159
31.8.2021
Uutisessa viitataan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muodostamaan kantaan ja suositukseen, jotka julkaistiin 24.6.2010. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi siihen oman vastauksensa seuraavan vuoden tammikuussa. Asiakirjat löytyvät EN:n verkkosivuilta:
https://pace.coe.int/en/files/17888
Sivulta löytyy neuvoston oma selvitys (Report, dok. nro, 12283, yleiskokouksen kanta ja suositus (nro 1749 ja 1929, sekä ministerikomitean vastaus, dok. nro. 12484).
Ministerikomitean vastauksessa viitataan Maailman terveysjärjestön WHO:n tuolloin tekeillä olevaan selvitykseen, jonka se teetti ulkopuolisilla toimijoilla. Arvio julkaistiin 5.5.2011 ja se löytyy WHO:n verkkosivuilta:
Implementation of the...
Mistä tuli idea "kansalaisaloitteet" -sivulle? Onko muissa maissa samanlaista systeemiä? Onko mikään aloite mennyt läpi? 133
20.8.2021
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://...
Voiko valtioneuvoston yleisistunnon tai presidentin esittelyn pitää muualla kuin Helsingissä valtioneuvoston linnassa? Voiko sen pitää toisella paikkakunnalla,… 147
6.8.2021
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Löytyykö mistään kommentaariteosta vuoden 1926 asunto-osakeyhtiö laista? 179
6.8.2021
Eduskunnan kirjastojen kokoelmista voi hakea aineistoa Selma-verkkopalvelumme avulla, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt -asiasanan avulla: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22asunto-osakeyhti%C3%B6t%22&type=Subject&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FEKK%2F. Kirjaston palvelut eivät tällä hetkellä ole eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä, mutta aineistoa voi olla mahdollista saada oman lähikirjaston kaukopalvelun avulla.
Vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaki oli melko pitkäikäinen, sillä sen kokonaisuudistus toteutettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 1979 lakia täydennettiin muutamilta osin. Kaikki ennen 1990-lukua julkaistu kirjallisuus voi siis olla vielä relevanttia. Kiinteistöliiton...
Perustuslain 48 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa… 174
29.7.2021
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
