Eduskunnan kirjasto

Verkkosivu
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default.aspx
Aihealue
oikeus
eduskunta
politiikka

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Tilaa aihepiirin Eduskunnan kirjasto RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

468 osumaa haulle. Näytetään tulokset 121–140.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lauri Kristian Relander oli presidenttinä 1925-1931. Relander aloitti valtiovierailujen tekemisen ulkomaille ja sai näin lempinimeksi Reissu-Lasse. Hän kävi… 236 Hei, Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…   Yhteystiedot: https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…    Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
Huhtikuussa kuollut Ilkka Kanerva oli pisimpään eduskunnan jäsenenä toiminut kansanedustaja. Hän oli myös viimeisenä eduskunnassa istunut vuoden 1975 vaaleissa… 77 Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.   Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk… Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…  
Onko lähetekeskustelu Suomen eduskunnan erikoisuus? Onko minkään muun maan parlamentissa vastaavaa käytäntöä? 143 Lähetekeskustelu ei ole Suomea koskeva erikoisuus. Pohjoismaissa ainakin Tanskassa ja Islannissa on vastaava keskusteluvaihe ennen asian lähettämistä valiokuntaan. Lisäksi mm. Saksassa on lähetekeskustelu, mutta sitä ei pidetä automaattisesti. Lähteet: Matti Niemivuo: Lainvalmistelu - oikeudelliset perusteet ja käytäntö. Kauppakamari, 2020. Passage of legislation, Saksan liittovaltiopäivien verkkosivut: https://www.bundestag.de/en/parliament/function/legislation/passage-245704
Minä vuosina Saara-Sofia Sirén toimi Turun kaupungivaltuustossa? Eduskunnan sivun mukaan (https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1219.aspx) hän… 140 Saara-Sofia Sirén (os. Sutela) on toiminut Turun kaupunginvaltuutettuna kolmella kaudella vuosina 2009-2021. Viimeisimmissä kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Kunnallisvaalien tulospalvelu löytyy täältä: https://tulospalvelu.vaalit.fi/ Eduskunnan verkkosivuilla kansanedustajien eduskuntatyöhön liittymättömät tiedot urasta ja luottamustehtävistä perustuvat edustajien omaan ilmoitukseen, eikä niiden ajantasaisuutta pystytä seuraamaan itse. Muuhun kuin eduskuntaan liittyvissä tiedoissa ollaankin luopumassa seuraavassa verkkosivu-uudistuksessa.
Talomme edellisellä omistajalla oli pari yritystä joiden toiminta ilmeisesti passiivista. Joitakin kirjeitä vuodessa on tullut, oletettavasti tiliotteita tms… 128 Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe… 
Milloin holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este? 105 Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.  Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358 lisätietoa artikkelista: Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-… Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä: Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana? https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…  
Suomessa laadittiin 1930 ns. kommunistilait, joiden nojalla lopetettiin lehtiä ja kiellettiin kirjoja. Laki tuli voimaan 1931. Haluaisin listan kielletyistä… 298 Tällaista listausta ei ole avoimena saatavilla, vaan sen kokoaminen vaatii asiointia oikeusministeriön arkistoon. Näiden ns. kommunistilakien mukaan oikeusministeriöllä oli valta määrätä painokirjoitus toistaiseksi lakkautettavaksi. Tätä varten piti nostaa painokanne. Oikeusministeriön arkistosta löytyy luettelo oikeusministeriön nostamista painokanteista (1919-1939): https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-112955.KA_VAKKA-212683.KA Luettelosta kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Toisekseen kannattaa tutkia asiaa käsitteleviä kirjallisuutta. Esimerkiksi Suomen lehdistön historia -teossarjan toisesta osiosta (toim. Päiviö Tommila) löytyi vasemmistoradikaalia liikettä koskeva osio. Teoksessa s. 212 mainitaan seuraavat vasemmistolehdet,...
Onko pahasti kehitysvammaisillakin 18 vuotta täyttäneillä Suomessa äänioikeus tai vaikka syvässä vaiheessa olevalla Alzheimerin tautisella, ja jos on, miten he… 244 Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei. Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Teen taideprojektia varten taustatutkimusta kansanparantaja Anna-Maria Mårdista. Wikipedian mukaan Anna-Maria haastettiin vuonna 1907 käräjille luvattomasta… 111 Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
Suomessa on käsittääkseni edelleen vuomassa Ruotsin vallan aikainen rakennuskaari (1734/2, 7. luku), jossa velvoitetaan sakon uhalla kasvattamaan humalaa… 1274 Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000 Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja. Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Milloin tieliikennlaista poistui vaatimus, jossa polkupyörissä tuli olla takaheijastimen alla valkoiseksi maalattu alue (muistaakseni n. 30cm)? 240 Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.  Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.   
Etsi kirja-arvostelua, joka arvioi Björn Wahlroosin teosta "Kuinkas tässä näin kävi?". Kokeilin hakua Finna.fi palvelun avulla, mutta tuloksetta. Onko… 132 Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.  Finnan hakuohjeet: https://finna.fi/Content/help   Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:   Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle https://yle.fi/uutiset/3-11029626   Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html   Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran blogikirjoitus https://www....
Miksi merimiehiä on varten on erillinen vuosilomalaki? 156 Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki. Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974). Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain. ”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Mistä syystä asemakaavoissa autopaikkamitoitus on määritelty rakennettavien kerrosneliöiden mukaan, eikä esimerkiksi asuntojen määrän mukaan? Onko tätä… 121 Hei, Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132). Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista. Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa. Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...
Italiassa presidentti Mattarella kieltäytyi juuri hyväksymästä pääministeri Draghin eropyyntöä. Voisiko Suomen presidentti toimia vastaavalla tavalla ja… 84 Hei, kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä. Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976. Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Voiko Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnistä tulla Suomen presidentti? 127   Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi. 54 § Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Löytyykö euroopasta sananvapaus- tai uskonnonvapaus valtuutettuja tai organisaatioita? Muita kuin YK:n? 60 Hei, Käytännössä tärkeimmät sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista valvovat organisaatiot ovat suuria kansainvälisiä järjestöjä, joiden toiminnan taustalla on jokin valtioiden välinen sopimus. YK on tästä hyvä esimerkki. YK:n nimittää ”raportoijan” (raporteur) valvomaan niin sanan- kuin uskonnonvapaudenkin suojelemista ja toteutumista. Irene Khan on UN Special Rapporteur for Freedom of Opinion and Expression, Ahmed Shaheed Special Rapporteur on freedom of religion or belief. Nämä henkilöt käytännössä tekevät vierailukäyntejä eri maihin ja ottavat kantaa, toteutuvatko nämä mainitut eri vapaudet eri valtioissa niin kuin YK:n eri sopimuksissa on sovittu. Muista vastaavista henkilöistä voidaan mainita Dunja Mijatović, joka parhaillaan...
Jos kesäasunnolle johtaa eri suunnasta tulevia teitä ja oma reittisi kulkee tietä joka on suorin, niin pitääkö maksaa tieosuuksia tiestä jota et käytä lainkaan… 138 Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa. Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen. Lisätietoa löytyy myös verkosta mm. https://www.tienhoito.fi/ https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/ https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Mikä on informal justice suomeksi? 187 Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet. YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti: “Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.” https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/ Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Heissan! Suomen lain maakaareen on 1734 kirjattu vaatimus kahdensadan (200) humalasalon vahvuisen humaliston istuttamisesta ja ylläpidosta kaikille… 233 Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000 Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.