Eduskunnan kirjasto

Oikeudellinen tieto, eduskuntatieto, tiettyjä yhteiskuntatiedon erityisalueita – mm. politiikka, kansainväliset suhteet, kansainväliset järjestöt, yhteiskuntahistoria, Euroopan unioni – sekä viranomaistieto.

Viimeisimmät vastaukset

451 osumaa haulle. Näytetään tulokset 301–320.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Monta eri kansalaisuutta Suomessa asuvalla henkilöllä voi olla samaan aikaan, onko vaikutusta onko esim. yksi EU-n ulkopuolinen kansalaisuus ja kaksi EU… 7040 Kansalaisuuslaissa (359/2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359?search%5Btype%5D=pi… säännellään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuslaissa ei ole nimenomaista mainintaa kaksoiskansalaisuudesta (monikansalaisuudesta), mutta laissa ei myöskään ole säännöksiä monikansalaisuuden rajoittamisesta. Lähtökohtaisesti Suomi siis hyväksyy monikansalaisuuden. Kaikki valtiot eivät kuitenkaan hyväksy monikansalaisuutta kuten Suomi. Suomen lainsäädännön lisäksi siis on otettava huomioon, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa kaksois/monikansalaisuuden saamiseen, säilyttämiseen ja menettämiseen. Se, onko jokin valtioista EU:n jäsen, ei sinänsä vaikuta...
1939-1944 aikana suljettiin tuhatkunta suomalaista 1939 säädetyn lain nojalla turvasäilöön. Onko näille turvasäilöön otetuille maksettu Suomen valtion toimesta… 1115 Korvauksia maksettiin. Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille. Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa. 19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Suomalainen asehistoria kirjoina? 776 Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMAsta voi hakea asiasanalla Aseet relevanttia aineistoa. Linkki https://selma.linneanet.fi/vwebv/searchResults?searchId=237&recPointer=…
Kysymykseni koskee täydennyspoliisia, josta on mainittu laissa poliisin hallinnosta. Turvallisuusalan lakeja ollaan uudistamassa, joten en ole saanut tarkkaa… 1415 Kiitos kysymyksestäsi ! Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110 Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti. Koska asia on vasta...
Mikä oli avioeron hinta ts. leimavero tai muu valtiolle tilitettävä maksu 1940-luvun Suomessa? 742 Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662 Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Onko tänä päivänä niin että sukunimeä ei voi suojata? 862 Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
Millainen on todistajanlausunnon arvo oikeudenkäynnissä, mikäli se on annettu poliisin esitutkinnassa eikä todistaja pysty todistamaan enää oikeudenkäynnissä… 2024 Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa: Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu: 11 § (11.7.1997/690) Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena: 1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä 2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa. Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on...
Perustuslain 54§ Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan… 971 Kiitos kysymyksestä! Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja. HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. .... Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään...
Valtiopäivien avajaisseremoniat pidettiin 1906 (niin kuin yleensä kai oli tapana näihin aikoihin) Nikolainkirkossa ja Keisarillisessa Palatsissa. Erään… 746 hei, tässä olisi tärkeätä tietää, mitä kuvasta voi päätellä. Jos kuvassa todella näkyy avoinna oleva kirjaston ovi ja sieltä tulevat kansanedustajat, silloin he ovat siellä käyneet. Muuten luulen, että he vain ryhmittyvät jonoon kirjaston edessä. Saattaa tietysti olla, että tilaisuus on viivästynyt ja joku kansanedustajista on mennyt kirjastoon ihan kuluttamaan aikaa.
Päättääkö tasavallan presidentti itse, ketä kutsuu linnan juhliin, vai onko hänellä avustajia päättämässä vieraista? 1263 Tasavallan presidentin järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin kutsutaan aina kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet, Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet, diplomaattikunta, piispat, yliopistojen rehtorit, ylimmät upseerit ja maaherrat. Sen lisäksi presidenttipari kutsuu henkilöitä, joita he ovat vuoden mittaan tavanneet eri yhteyksissä. Kysymykseen, missä määrin he käyttävät avustajiaan näissä valinnoissa, on vaikea vastata. Siitä voisi tarkempaa tietoa antaa Tasavallan presidentin kanslia.
Olen itse syntynyt vuonna 1946. Keskusteluissa samaikäisten ja vähän nuorempienkin kanssa on ilmaantunut kahdenlaista tietoa syntymäpaikoista. Useimpien… 3664 Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1 http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan. Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan: "Syntymätodistuksen antajan on viimeistään...
Mikä olisi ollut "saldo kertymä" lapsilisä ja pankin talletuskorko syntynyt 31.10.1962 kun rahat lapsilisän alusta - loppuun pankkitilillä (ei ottoja tililtä)… 1831 Kiitos kysymyksestä! Aluksi on heti todettava, ettei Eduskunnan kirjasto pysty laskemaan pyytämäänne saldokertymää. Olemme kuitenkin koonneet kyseiseltä ajalta tiedot vuosittain maksetuista lapsilisien määristä. Vuonna 1962 on ollut voimassa 22.7.1948 annettu lapsilisälaki 541/1948. Lain 1 §:ää, jossa säädetään lapsilisän määrästä, oli muutettu lailla 337/1962, jota sovellettiin 1.4.1962 alkaen. Lapsilisä maksettiin yleensä lapsen äidille eräin laissa säädetyin poikkeuksin. Lapsilisän tarkoitus on sanottu lain alussa: ”Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan … ” Sen määrä riippui siitä, monesko tuen nostamiseen oikeutetun (yleensä äiti) lapsi oli kyseessä. Lapsilisän määrä (L 337/1962) oli 18000 markkaa vuodessa, toisesta...
-Miten tulee menetellä kun haluaa tarkistaa omat ja edesmenneiden sukulaistensa tilit jo kauan sitten lopetetuissa pankeissa? -Onko enää mahdollista todistaa… 843 Tässä tapauksessa kannattaa kääntyä oikeusaputoimiston puoleen.
Milloin Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä sakkorekisteristä (http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/28625.htm) poistuu merkintä sakkorangaistuksesta? 1960 Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672 Tämän lain 52 §:ssä lukee: Tietojen poistaminen sakkorekisteristä Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt. --- Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013. Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Etsin oppikirjaa regulaatioteoriasta. Lähinnä olen keskittynyt sähköverkkotoiminnan regulaatioon. Yleisemmin onko monopolialojen (tai yleensän julkisen vallan… 735 Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://selma.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=understanding+regulat… Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Voiko yksityinen henkilö laskuttaa yritystä? Ja miten laskutuksessa tulee menetellä? 693 Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010). Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole. http://melinda.kansalliskirjasto.fi http://haku.helmet.fi
Tervehdys Mistä löydän EU turvanormit painettuna teoksena? Kyseessä lähinnäkin lastentarhan aidan normit. 729 hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176. http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla… painettuna tätä ei meillä ole.
Mistä löytyy valtion virkamieslain (14.2 §:n) käyttäytymisvelvoitteen "historiatiedot", käyttäytyä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla? Ajantasaisen… 778 Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Teen gradua virkamieslain 14.2 §:stä, käyttäytymisvelvollisuudesta asemensa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla, kohderyhmänä sotilaat ja poliisit. Löytyykö … 566 Hei! Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne. Tässä on linkki ELKI:iin. http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta. http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Saakohan jostain valokopioita seuraavista kumotuista päätöksistä, jotka eivät enää ole Finlexissä: - kansanhuoltoministeriön päätös 22.5.1942 (428/42) -… 582 Pyytämäsi asiakirjat ovat saatavissa alla olevista linkeistä: http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-428.pdf http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-1064.pdf http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1945-340-341.pdf http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1946-141.pdf http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1947-441.pdf