Televisio-ohjelmasta tai vastaavasta on jäänyt mieleen, että ruotsalaisten upseerien oli varsin tavallista palvella Ranskan armeijassa 1700-luvulla. Kaipailen…

Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta, etenemisestä yms. on kaksi Kaarlo Wirilanderin kirjaa: ///Suomen upseeristo 1700-luvulla : sosiaalihistoriallinen tutkimus Suomen armeijan jakopalkkaisesta upseeristosta. - 1950/// ja ///Herrasväkeä : Suomen säätyläistö 1721-1870. - 1974///. Suomalaisesta upseerikoulutuksesta on ainakin yksi historia: ///Suomalainen upseerikoulutus 200 vuotta : 1779-1979. - 1978///. Ulkomailla kierrelleistä ja opiskelleista henkilöistä löytyy jonkinverran elämäkertoja. Ennen muuta pitää mainita Göran Magnus/Yrjö Maunu Sprengtporten, josta on runsaasti kirjoja: ///Sakari Kuusi: Yrjö Maunu Sprengtporten. - 1971///, ///Tuomas Keskinen: Haavekuvani : Yrjö Maunu Sprengtportenin elämä 1740-1819. - 1983///, ///Stig Ramel: Yrjö Maunu Sprengtporten : maanpetturi ja patriootti. - 2005/// ja ///Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten : kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet. - 2006///. Sprengtportenia varhaisemmasta Carl Gustaf Armfeltistä on kirjoittanut elämäkerran Eirik Hornborg: ///Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana. - 1955///, tämän nuoremmasta sukulaisesta Gustaf Mauritz Armfeltista ovat kirjoittaneet Stig Ramel ///Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814, Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki, Suomessa kunnioitettu valtion perustaja. - 2001/// ja romaanin muodossa Tatu Vaaskivi ///Loistava Armfelt. - 1938/// sekä Mauri Sariola ///Suomalainen kavaljeeri. - 1978///. Suomen sodasta tuttu Georg Carl von Döbeln oli myös palvellut Ranskan siirtomaa-armeijassa, hänestä on Viljo Raudan ///Döbeln. - 1939///. Muita aiheeseen jollakin tavalla liittyviä kirjoja ovat edelleen ///Mirkka Lappalainen: Suku, valta, suurvalta : Creutzit 1600-luvun Suomessa ja Ruotsissa. - 2005/// ja ///Herman Lindqvist: Axel von Fersen : hurmuri ja herrasmies. - 1996///. Edellinen luettelo ei tietenkään ole täydellinen ja rajoittuu vain suomen kielellä saatavaan, toivottovasti se kuitenkin antaa jonkinlaista pohjaa tiedonhaulle.