Tarkastelin tilastollisista vuosikirjoista tietoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta vuodesta 1960 alkaen.
Kirjan määritelmähän on aikojen kuluessa jonkin verran muuttunut. Vuoden 1994 muutoksen tunnen.
Muistaakseni jossain vaiheessa 1960- tai 1970-luvulla (vai olisiko mennyt 1980-luvun puolella) alettiin kirjoiksi luokitella painetujen lisäksi myös myös monistamalla toteutetut, kirjan määritelmän laajuudeltaan ja muodoltaan täyttävät julkaisut (ja myös pienpainatteet).
Muistanko oikein vai olenko nähnyt unta?
Vastaus
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja.html
Vuoden 1977 Spectrum tietokeskus -tietosanakirjasarja (5. osa, Kal-Koo) sanoo artikkelissa kirjasta mm. , että ”Unescon yleiskokokouksessa 1964 hyväksytyn suosituksen mukaan kirjalla tarkoitetaan painotuotetta, joka ei ole kausijulkaisu ja joka sisältää kansisivuja lukuun ottamatta vähintään 49 sivua.” (s. 454).
Lienetkö nähnyt unta, vai jäikö tällainen määritelmä vain löytymätta, mutta vahvistusta muistamallesi ei siis saatu.
Kommentoi vastausta