Talvi- ja jatkosodassa, miten autokomppaniat koottiin, kuuluiko saman paikkakunnan/alueen miehiä samaan autokomppaniaan vai oliko sattumanvaraista mihin autokomppaniaan joutui (esim Jokioinen)?
Vastaus
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä:
”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli kaaderiperusteista joukkoa selkeästi parempi.”
Autokomppaniat eivät vaikuttaisi tässä muodostaneen poikkeusta. Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja vuoden 1939 lopulta selaamalla on pääteltävissä, että autokomppanioissa palveli saman alueen miehiä:
"Mäntsälän, Pukkilan, Askolan ja Pornaisten 25. Autokomppanian reserviläiset toivottavat hyvää uutta vuotta kotiseudulleen."
Uusimaa, 30.12.1939, nro 146, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2134894/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
"Mekin raumalaiset autosaföörit lähetämme Länsi-Suomen avulla terveisemme "täältä jostain" sinne Raumalle omaisillemme ja morseimillemme."
Länsi-Suomi, 17.11.1939, nro 267, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037265/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
"Onnellista uutta vuotta toivottaa kaikille tuttavilleen kuopiolaisista automiehistä koottu 22. autokomppania"
Savo, 28.12.1939, nro 300, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2090369/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
On eri asia, miten yhtenäisinä komppaniat pysyivät sodan aikana, sillä täydennysmiehiä ei välttämättä saatu samalta reserviläisalueelta. Talvi- ja jatkosodan henkilötäydennysjärjestelmää on tutkinut Tomi Saikkonen pro gradu -tutkielmassaan Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa (Maanpuolustuskorkeakoulu 2007). Hän avaa esimerkiksi talvisodan henkilötäydentämisen periaatteet, joista kolmatta, jossa täydennyshenkilöstö oli saatava joukkoihin samalta alueelta kuin missä ne oli perustettu, pyrittiin noudattamaan mahdollisimman pitkään. Periaatteesta luovuttiin sodan loppuvaiheilla täydennystarpeen kasvaessa.
Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelussa voi tutustua digitoituihin autokomppanioiden sotapäiväkirjoihin, jotka tarjoavat kiinnostavaa ajankuvaa yksiköiden arjesta, mutta eivät juurikaan käsittele perustamista tai täydennyksiä.
Kommentoi vastausta