Tähtitieteeseen (astronomia) liittyvä kysymys:
Keväällä valon määrä ja valoisa aika lisääntyy huimasti, maaliskuussa jopa 5,5 min vuorokaudessa. Huhtikuussa sen sijaan valoisan ajan pituus ei enää kasva, vaan se päinvastoin hidastuu pikkuhiljaa vuorokauden aikana. Nyt kesäkuun alussa valoisa aika pitenee enää alle 3 min vuorokaudessa.
Kysymys: Mitä silloin on tapahtunut, kun vuorokauden valoisan ajan lisääntyminen alkaa hidastumaan? Liittyykö se esim. maapallon paikkaan kiertoradallaan auringon ympäri?
Vastaus
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole ympyrän muotoinen vaan soikea eli ellipsi. Maapallo ei siten ole eri vuodenaikoina yhtä etäällä Auringosta. Talvella maapallo kiitää radallaan vähän nopeammin, kun se on lähinnä Aurinkoa, ja kesällä taas vähän hitaammin." Ilmatieteen laitos
Marko Hamilo on vastannut kysymykseen Tiede lehden artikkelissa 13.4.2011: "Vuodenaikojen vaihtelu johtuu maapallon akselin pysyvästä 23,5 asteen kallistumasta suhteessa kiertoratansa tasoon. Sen takia pohjoinen pallonpuolisko kurkottaa kesällä kohti Aurinkoa ja eteläinen siitä poispäin. Talvella on päinvastoin, ja kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan maalis- ja syyskuussa akselin kallistuma on Auringosta katsoen sivuttain, eli kumpikin napa on siitä yhtä kaukana. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla eli paistaa sinne keskipäivällä taivaan korkeimmalta kohdalta. Päivä on silloin kaikkialla maailmassa suunnilleen 12-tuntinen.
Zeniittiasema siirtyy: Päivän pituus muuttuu sitä mukaa kuin Auringon zeniittiasema vuoden mittaan vaeltaa kääntöpiiriltä toiselle. Talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa aurinko paistaa korkeimmalta eteläisen pallonpuoliskon leveyspiirille, joka tunnetaan Kauriin kääntöpiirinä. Sitten se aloittaa paluun kohti pohjoista ja Kravun kääntöpiiriä – ensin verkkaan, sitten kiihtyen." Tiede 3/2011 ja Tiede 11/2014
Kommentoi vastausta