Täälä Reisjärven kirkonkylän kävelytiellä näkee sateisina aikoina paljon kotiloita. Noh olen äskettäin huomannut että kotilot näyttäisivät havittelevat ihmisten jalkoihin murskautuneita lajitovereita. Yhen mössöksi menneen raadon ympärillä oli ainakin neljä kotiloa syömässä. Onko tällainen käytös normaalia kotiloille ja etanoille?
Vastaus
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita on kerääntynyt joukolla raatojen ääreen ruokailemaan.
Kuolleiden lajitoverien syöminen ei kuitenkaan kuulu etanoiden ja kotiloiden lajityypilliseen käyttäytymiseen. Suomessa tavattavista lähes sadasta maakotilo- ja etanalajista tällainen on normaalia käytöstä oikeastaan vain lehtokotilolle ja espanjansiruetanalle. Tästä syystä espanjansiruetana onkin lehdistössämme saanut nimen tappajaetana.
Lähde:
Anne Koivunen, Pekka Malinen, Hannu Ormio, Juhani Terhivuo, Ilmari Valovirta, Suomen kotilot ja etanat : opas maanilviäisten maailmaan
Kommentoi vastausta