Suomessa vastustettiin venäläistämistä ns. kutsuntalakoilla 1901-1903. Seurakuntien pappien tuli ilmoittaa kutsunnoista kirkossa ajan tavan mukaan. Monet papit kieltäytyivät. Onko tutkittu, ketkä papit kieltäytyivät vs. eivät kieltäytyneet? Tai mikä osuus papeista kieltäytyi tästä?
Vastaus
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Kommentoi vastausta