Suomenlinnan kevätlinnut: mitä lajeja siellä tyypillisimmin näkyy, kuuluu, pesii keväisin? Onko joukossa sellaisiakin, jotka eivät ole sisämaan suomalaiselle …

Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.

Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja  – täältä löytyy esimerkiksi Helsingin suurin selkälokkiyhdyskunta –  ja valkoposkihanhia. Myös ristisorsa, pikkukajava, isovesipääsky ja allihaahka kuuluvat tienoon linnustoon. Alueella on tavattu pesimässä myös räyskä.

Suomenlinnan merkitys lintuhavaintopaikkana ei ole niinkään sille ominaisessa lajistossa, vaan siinä, että yksi lintujen kevätmuuton johtolinja kulkee sen yli. Petolinnut ottavat mereltä tullessaan usein suunnakseen Suomenlinnan ja jäävät hetkeksi kaartelemaan sen ylle. Toukokuussa arktinen muutto voi tuoda näkyhviin punakuireja, hanhia, alleja, mustalintuja, kihuja ja kuikkalintuja. Vastaavasti yksi syysmuuton merkittävistä johtolinjoista kulkee Helsingin edustan rannikkosaaria seuraten ja Suomenlinnan yli.

Lähteet ja kirjallisuutta:
Tapio Solonen, Aleksi Lehikoinen, Esa Lammi, Uudenmaan linnusto
Uudenmaan lintupaikkaopas
Eeva Summanen, Luonto linnoituksessa