SKDL:n vaaliohjelmassa sodan jälkeen on mm. seuraavanlainen lause:Vaadimme sotarikollisia syytteeseen,sotakuluja niiden maksettaviksi, jotka ovat sodan järjestäneet ja siitä hyötyneet.Tarkoitetaanko tässä suomalaisia ja jos niin keitä?
Vastaus
Kansandemokraattien Messuhallin kokouksessa 27.11.1944 hyväksytyn julkilausuman toisen kohdan mukaan neuvostovastainen sota oli Suomen historian suurimpia rikoksia. "Millään nämä henkilöt eivät voi rikoksiaan sovittaa, mutta rankaisematta heitä ei voi jättää yhtä vähän kuin voidaan jättää rankaisematta ne, jotka sotaa hyväkseen käyttäen ovat harjoittaneet julmuuksia."
Sekä kommunistit että pian välirauhansopimuksen jälkeen perustettu SKDL puhuivat paljon sota-ajan johtajien vastuusta. Ne pitivät tavoitteena Romanian ja Bulgarian mallin mukaisia pikapidätyksiä ja kansantuomioistuimia, joiden pääpaino oli sisäpoliittinen. Uuden vuoden puheessaan kansandemokraattien keulahahmo Hertta Kuusinen vaati sotasyyllisten oikeudenkäyntiä ja sotarikollisten jättämistä kansan tuomittavaksi. Eduskuntatasolla sotasyyllisyyden julkisen esittelyn aktivoi ns. kuutosryhmä, K. H. Wiik, Yrjö Räisänen, Mikko Ampuja, Kaisu-Mirjami Rydberg, Väinö Meltti ja Cay Sundström, jotka kaikki liittyivät vasta perustettuun SKDL:oon. Kuutoset jättivät 23.1.1945 hallitukselle eduskuntakysymyksen sotasyyllisyydestä. Kysymyksen perusteluiden mukaan Suomi oli sodan aikana ollut tosiasiallisesti Saksan liittolainen, maan politiikan suuntaan vaikuttaneet päätökset oli tehty laittomin muodoin, ja poliittisen johdon asenne Neuvostoliittoon ja sen liittolaisiin oli hyökkäävä. Kysyjät vaativat selvitystä sodan syttymiseen syyllisistä ja heidän saattamistaan "teoistaan vastuuseen". Tutkimus oli heidän mukaansa kohdistettava vuonna 1941 toimineeseen tasavallan presidenttiin, vuosina 1939 ja 1941 toimineisiin valtioneuvoston jäseniin sekä mahdollisesti muihin korkeissa vastuunalaisissa valtion viroissa ja toimissa olleisiin henkilöihin, maan diplomaattiset edustajat mukaanluettuina.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Lasse Lehtinen, Kansakunnan sijaiskärsijät : sotasyyllisyys uudelleen arvioituna
Ville Okkonen & Tiina Lintunen, Valpon valvomat : eduskuntaryhmä kuutosten tapaus
Hannu Rautkallio, Sotasyyllisyysnäytelmä : valvontakomission salaiset asiakirjat
Yrjö Soini, Kuin Pietari hiilivalkealla : sotasyyllisyysasian vaiheet 1944–1949
Yrjö Soini, Toinen näytös – entä kolmas? : sotasyyllisyysasian myöhemmät vaiheet
Jukka Tarkka, Hirmuinen asia : sotasyyllisyys ja historian taito
Kommentoi vastausta