Silloin 1960- ja 1970-luvulla kun joissakin kansakouluissa jo opetettiin vieraita kieliä, oliko se kieltenopetus pakollista?
Vastaus
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Lisää aineisto löytyy vastauksesta Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä?
Kommentit
Muurintakaisessa HS:n tekstissä uutisoidaan siitä, että opetussuunnitelmakomitea oli julkaissut ensimmäisen osamietintönsä 11. kesäkuuta 1964 ja jättänyt sen opetusministeriölle. Uutisessa ei sanota, että pakollinen kieltenopetus olisi alkanut kaikille kansakoulun kolmasluokkalaisille heti samana vuonna. Tämän tiedon lähde lienee jossakin muualla?
HS-Aikakoneen artikkelissa (12.6.1964 s. 6) kerrotaan mm., että opetuksen aloittaminen kolmannella luokalla on komitean mietinnössä ehdotus tavoitteeksi. Kieltenopettajien puutteen vuoksi opetus joudutaan aloittamaan joissakin paikoissa viidennellä luokalla, joissakin vasta kansalaiskoulussa (seitsemäs kouluvuosi?). Opetusta varten olisi lisäksi saatava omat oppikirjat, opettajan oppaat, työkirjat jne.
"Vielä (12.6.1964) ei ole tiedossa, pyydetäänkö mietinnön johdosta asiantuntijalausuntoja vai annetaanko sille painolupa suoraan."
Vapaaehtoista kieltenopetusta oli saman artikkelin mukaan lukuvuonna 1963 - 1964 ollut tarjolla yli 76 000 kansakoululaiselle.
Joidenkin paikkakuntien kansakouluissa oli järjestetty jonkin verran vapaaehtoista kieltenopetusta ennen lainmuutosta. Vuonna 1964 kansakoululakia muutettiin niin, että toinen kotimainen ja vieras kieli voidaan lisätä opetussuunnitelmien pysyviin oppiaineisiin.
Vasta muutaman vuoden kuluttua oppilaiden oli useimmissa kunnissa mahdollista osallistua kieltenopetukseen. Sen järjestäminen vaati suurelta joukolta kansakoulunopettajia täydentäviä opintoja.
Lähde: Englannin aika. Elävän kielen kartoitusta. Helsingin yliopisto 2015.
Kuopio, toisena kaupunkina Suomessa, ryhtyi opettamaan vierasta kieltä (englantia tai ruotsia) kansakouluissaan jo vuonna 1965. Opettajien enemmistö kannatti opetuksen aloittamista kolmannella luokalla. Sitä varten kansakoulunopettajille järjestettiin täydennyskoulutusta kesäyliopistossa.
Koulutoimenjohtaja Jouko Kauranne julkaisussa Koulu ja menneisyys Vol. 51 (2013)
Vantaan kansalaiskoulussa (kansakoulun "jatkoluokat", 6. - 9.) tulivat kielitunnit pakollisiksi vähän ennen kuin kaupunki siirtyi peruskoulujärjestelmään. Kielet eivät olleet kansalaiskouluissa niitä keskeisiä aineita, joita jokaisen koulun kuului opettaa; kunnilla oli harkinnanvaraa.
Syväoja: Kansalaiskoulu
Kommentoi vastausta